Kotikaupunkini asukkaista joka yhdeksäs on maahanmuuttaja. Helsingistä on tullut monikulttuurinen kaupunki - kuten vuosisatoja sitten Itämeren tärkeänä satamakapunkina. Tämän päivän Helsingissä maahanmuuttajia on Viron ja Venäjän lisäksi Afrikasta, Lähi-Idästä, muualta Euroopasta, Aasiasta...niin, vaikka mistä.
Professori Matti Klinge kuvaili 1800-luvun Helsinkiä aidosti kansainväliseksi kauppakaupungiksi. Senaatintorilla kuuli ruotsin, suomen ja venäjän lisäksi myös muita kieliä. Tuli Klingen sanat mieleen kun eilen otin päivänokoset Stadikan nurmella: hyppytorni kuulutettiin avatuksi neljällä kielellä (suomi, ruotsi, englanti ja venäjä). Edellä mainitussa järjestytksessä kajahtavat kaikki muutkin maauimalan kuuulutukset.
Itäkeskuksen uimahalli |
Etenkin Itä-Helsingissä, kotikulmillani, maahanmuuttajat näkyvät katukuvassa. Itäkeskuksessa on olo kuin ulkomailla - myös Itäkeskuksen uimahallissa, jossa kävin talven yli kausikortilla uimassa. Jos oli mamulla Sevillassa uimahallin käytännöissä opittavaa, on niitä mamuilla Itiksessäkin. Tapakulttuuriin kuuluvat erot aiheuttavat sen, että ainakin yhtenäinen saunakulttuuri on hakusessa. Somalien kanssa panimme kerran venäläiset turistin ruotuun, kun he kiipesivät ylälauteille kyykkimään - kuten kuulemma Venäjällä tehdään.
Saunaseuralle ja Liikuntavirastolle pitäisikin tehdä aloite, että Itiksen hallin saunan seinälle tuotettaisiin suomalaista saunaperinnettä lyhykäisesti esittelevä huoneentaulu - englanniksi, venäjäksi ja arabiaksi käännettynä, kotimaisten kielten lisäksi. Kuten tuttavani Vuokatista kehui, hyvin sujuu venäläisturisten saunominen nykyään, kun on saunan pielessä käyttöohjeet venäjäksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti