Mökille

Ovipuhelin pärähti soimaan kahta minuuttia vaille kahdeksan. "-Buenos dias, soy su taxi, señor". Ilahduin taas sevillalaisten (espanjalaisten) huolehtimista: kuten sovittua, talon emäntä Carmen oli tilannut taksin kello kahdeksaksi. Mutta se yllätti myönteisesti, että kuljettaja tuli ovelle vastaan.

Sevillan aparttamenttini parvekkeet kadulle päin. Kehuin majapaikkaa kovasti, mutta ensimmäisen yön jälkeen olin tullut hiukan toisiin ajatuksiin: hirveä meteli läpi yön! Vilkas katu vieressä, toka kerros, pari baaria lähimailla. Varoituksen sanasena kaikille Sevillaan matkaaville onkin hyvä kerrata, että laaja vanha kaupunki on tässä suhteessa aina hiukan riskaapeli yöpymispaikaksi: kapeat kivikadut ja kivitalokorttelit suorastaan moninkertaistavat äänet, joita espanjalaiskaupungissa on aina. Lisäksi vanha kaupunki on on matalia taloja täynnä, jota katuääniä ei pääse ylimpiinkään kerroskiin pakoon, ikkunatkin ovat yksinkertaiset. Korvatulppien kanssa pärjää jotenkin, mutta ehkä ensi kerraksi valitsenkin majapaikan muualta kuin vanhasta kaupungista? 

Yöunet olivat jääneet niin lyhyiksi, etten muista koska viimeksi...torstai oli nimittäin mainio päivä: tapasin ensin Claran, joka valmistui teatterikoulusta näyttelijäksi vaihtovuoteni päätteeksi. Istuskeltiin Santa Justan kaupunginosassa yhdellä aurinkoisella terassilla pari tuntia kuulumiset pävittäen. Sitten Clara jatkoi ranskantunneille ja minä uimaan vanhaan tuttuun paikkaan: urheilupalatsi Santa Justan uimahalliin!

Uimahalli oli muuten entisensä, mutta poreallas oli saunan takaa kadonnut. Alkoi taas huvittaa se spanskien saunakäyttäytyminen: aina kun joku saapui saunaan, tervehdittiin, ja aina kun joku poistui, hyvästeltiin. Uimaankin innostuin, radalla 2, media calle eli hitaiden ja nopeiden välimaastossa. Rataa kyntäessä ehdin ajatella vaikka vallan mitä, ja päätin, että tulen tänne taas joskus uudestaan. Ei jäänyt viimeiseksi uinniksi Santa Justalla!

Uimahallista fillaroin saman tien illalliselle Dalin kanssa. Dal oli ollut hiukan kiireinen alkuviikon, joten nähtiin nyt. Mentiin syömään Las Columnas -ravintolaan Alamedalle, ja istuskeltiin leppoisassa illassa terassilla aamutunneille asti. Oli paljon kerrottavaa, molemmin puolin.

Mukavan eilispäivän päätteeksi kävin nukkumassa jokusen tunnin ja pirteänä kuin peipponen lentokentälle, jossa olin jälleen kerran aivan liian aikaisin...ja lentokin oli myöhässä toista tuntia. Siinä sitä sitten tuli otettua pienet tirsat, ja toiset koneessa. Barcelonassa laskeuduttiin jollekin satellittiterminaalille, josta piti tulla bussilla Terminaali 2 eteen. Junalla Barcelona Santsiin, jossa junanvaihto rantajunaan. Calellaan saavuin lopulta n. 14.30. Ensi töikseni kävin syömässä ja painuin rannalle, Välimeren aaltoihin uimaan. Ilma on kuin kesällä: aurinko porottaa ja on yli 25 astetta!