Apartaments Atzavara Calella

Yolanda, majapaikkani nuori omistaja, oli varannut minulle saman huoneiston kuin viime käynnilläni, numeron 303 siis. Ihan oli kuin olisi kotiin tullut! Tykkään vietävästi tästä paikasta: Yolanda ja kolumbialainen miehensä ovat nuoripari, joka on ostanut ikivanhan yhden tähden hotellin Calellasta. Hotelli oli parhaat päivänsä nähnyt, joten rohkea nuoripari pani tuulemaan ja remontoi hotellista kerros kerrokselta - hartiapankkinvoimin - huonestohotellin. Kaksi tai kolme vanhaa huonetta on yhdistety huoneistoiksi, joihin on muutettu nykyvaatimusten mukaiset keittiöt ja kylppärit. On siis tilava olohuone, parveke, makkari, kylppäri ja täysinvarusteltu keittiö, pienin malli on tämä 45 m2. 

Respa on auki päivittäin klo 12-14, mutta aina tarpeen tullen saa soittaa kelloa (omistajaperhe asuu 1. kerroksessa) ja apua on tarjolla.

Tykkään omistajapariskunnan tyylistä: vanhaa on remontoitu ekologisesti. Kaikkea ei ole laitettu uusiksi, vaan mm. vanhat ovet ovat nyt huoneistojen sisäovina ja kylppärissä on jatkettu vanhaa kaakeliriviä lähes samanlaisella uudella kaakelilla. On erittäin siistiä, puhdasta, huoliteltua ja hillittyä. Kalusteet ovat uutta: sänky on loistava ja petivaatteet myös.  

Eilen parvekenäkymääni ilmaantui torvisoittokuntien marssi, näemmä osana maanantaina alkavaa jokavuotista kuorofestivaalia.

"Huhtikuusta alkaen", Yolanda vastasi kun kysyin mistä alkaen olette taas tehneet 7-vuorokautista työviikkoa. Mutta ensi viikko onkin viimeinen, sitten menee huoneistohotelli kiinni pääsiäiseen saakka! Ja Yolanda perheineen jää pitämään lomaa ja rästivapaitaan. "Viime vuodet olemme talvikauden remontoineet aina uutta kerrosta, mutta nyt se on tehty", Yolanda iloitsi ilmeisesti ensimmäisestä alkavasta lomatalvesta. "Kolumbiaan lähdemme nyt sitten myös käymään, siellä on lasten toinen mummola". Toista lapsista jututinkin tänään,  nelivuotiasta Noel-poikaa. Hauskanoloinen, vilkas kikkarapää.  

Lämmintä on auringonpaahteessa, joten hellevaatekauppakin löytyy kävelykadulta (ylh.).
Köynnöskasvien sijasta yhden calellalaisen talon seinustaa kiipeää kaktusviljelmä (alh.).

Jalkapallopeli rannalla. Katsomo suojautui sateenvarjojen alle paahteelta.
Rantakahvilassa nautin cafe con lechen, bocadillo con queso i jamonin ja Pascal Mercierin Yöjunaa Lisaaboniin.

Mökkirannasta saisi "mökinkin" joko euroilla tai pesetoilla!

Tätä kaivattaisiin Sevillassakin: koiranjätösten keruusta muistuttavia julisteita. "Ole hyvä ja KORJAA SE", muistuttaa hauva isäntäänsä. "Ei se NIIN vaikeata voi  olla..."

Viimeinen lomapäivä...auringonlaskussa rantaraittia kotia kohti ..hyvästi KESÄ! Tapaamme taas, toivottavasti pian! Kiva oli loma!