Cordonería!

Nauratin Yolandaa ja 8- sekä 9-vuotiaita lapsiaan kertomalla etsineeni koko päivän cordoneríaa. Vitsini oli kai aika hyvä, sillä se nauratti kaikkia kolmea! Espanjankielessä tehdään myymälöitä kuvaavia substantiiveja vähän samalla logiikalla kuin suomessakin:

myynti > myymälä
ruoka > ruokala
ravinto > ravintola 

Ainoa ero onkin sitten se periespanjalainen: kaikelle on kauppansa! Turistin on etsittävä frutería löytääksen fruta, hedelmiä. Ja pescadería ostaakseen pescado, kalaa. Carnicería myy carne, lihaa. Ja niin edelleen:

cerveza > cervecería (olut, "olutla")
helado > heladería (jäätelö, "jäätelölä") 

Tänään minulla oli siis kengännauhat kateissa, sillä kävelykengästä katkesi nauha. Menin tietysti kenkäkauppaan (zapato > zapatería = kenkä, "kenkälä"), jossa sanottiin, että he eivät myy kengannauhoja, sillä he ovat kenkäkauppa! Kertoivat, että suutari ehkä myy kengännauhoja. Noh, en uskonut vaan menin seuraavaan kenkäkauppaan, jossa vahvistettiin edellisen kertoma. Sain myös hyvät ohjeet löytää suutari, mutta vaikka puoli kaupunkia haravoin, ei suutaria löytynyt.  Ja kun olin juuri kello 13 liikenteessä, vetivät puodit verhot liikkeensä eteen ja lähtivät siestalle, joten en edes päässyt päättelemään, minkä verhon takaa suutari kello 17 avautuisi!

Jäi siis kengännauhat ostamatta, mutta loinpahan espanjaan ainakin uuden sanan:

cordón > cordonería (kengännauha, "kengännauhala")

Ei siis löytynyt cordoneríaa, vaikka puoli kaupunkia etsin. Yolandan 8-vuotiasta poikaa tämä huvitti kovasti. Kengännauhala...  

Ca de Nurin ravintolassa sain eilen oikein hyvää paistettua kalaa! Alkupaloiksi otin tuoreen salaatin, ja jälkiruoaksi kahvin kera Crema Catalanaa, katalaanien paahtovanukasta. Hyviä herkkuja 10 euron Menu del diasta!

Kataloniassa on meneillään juuri nyt jotain ainutkertaista. Katalaanien monet omat TV-kanavat näyttävät livekuvaa Barcelonasta, jossa mielenosoitukset yltyvät. Katalaanien TV-uutisten mukaan on enää "9 päivää päivämäärään 1-0" eli 1.10., itsenäistymisen äänestyspäivään. Sitä mukaa kun Madridin keskushallinto kiristää ruuvia, katalaanit marssivat kadulle. Minulla on jo aavistus, miten tämä päättyy - ennemmin tai myöhemmin. 

Se aavistus syntyi jo yli vuosikymmen sitten sunnuntai-iltana, kun piskuisessa Canet de Marin katalaanikylässä kylän vanhukset täyttivät keskusaukion, jossa he tanssivat sardanaa nuoremmille - kuten olivat tehneet aina: silloinkin kun katalaanikieli oli kielletty, samaan aikaan sunnuntaisin, vuodesta toiseen. Vanhempi sukupolvi tanssi isien tanssia, sardanaa, kun puhua ei saanut. Viesti on siirtynyt seuraaville sukupolville. Niille ei ehkä enää riitäkään se, että äidinkieltä saa puhua. Ne saattavat tahtoa enemmänkin, isänmaan.

Päiväkävelyllä sattui silmiin "huonekalulan" eli mueblerían (mueble=huonekalu) näyteikkunassa sänkyvalikoima: kaikki olivat 190 m pitkiä, joka täällä sirojen spanskien keskuudessa lie normimitta. Niinpä lähes 190-senttiselle sänky onkin liki aina lyhyt!

Calellan kirkko

PS. Espanja on edelleen lamassa, joka alkoi pian 10 v sitten. Kun muutin Sevillaan kuusi vuotta sitten syksyllä 2011, jonkinlaiseksi lama-ajan pääministeriksi nousi yllättäen melko tuntematon, harmaan insinöörin oloinen, oikeistopuolue PP:n Mariano Rajoy, kompromissiehdokas, välikauden virkamiesmäinen väliaikaispäämies. Kun seuraavissa vaaleissa espanjalaiset eivät saaneet muutosta aikaan, vaan tuli kompromissihallitus, johtoon nousi taas sama mies, Rajoy. 

Samoihin aikoihin Espanjan pitkäaikainen kuningas Juan Carlos päätti jäädä "eläkkeelle" ja siirsi kruunun (tuntemattomalle) pojalleen Felipelle, josta 2014 kruunattiin kuningas. Kuningatar Letizia oli avioitunut Felipen kanssa 2004, jolloin kerran eronneen Letizian, TV:stä tutun uutistenlukijan, ja kruununprinssin avioliitto aiheutti päänvaivaa katolisessa kirkossa. Heti uusien kuninkaalisten valtakauden aluksi kuninkaan sisar ja lanko joutuivat oikeuteen korruptioepäilyistä. Tuoreen kuninkaan lanko sai 6 vuoden tuomion viime helmikuussa.

Kuningas Juan Carloksen ja ex-pääministeri Zapateron (vas.) kaltaista parivaljakkoa lama-ajan pääministeri Rajoysta ja uudesta kuninkaasta ei ole tullut. Poliittinen ja yhteiskunnallinen maisema on sellainen, että tämän päiväisissä katalaaniuutisissa haastateltiin jo EU:n lainoppineita: kuinka Katalonian käy, jos se itsenäistyy?

Kataloniassa

Katalaanikylässä keskustellaan nyt lokakuun 1. päivästä, jolloin katalaanit äänestävät itsenäisyydestä. Vielä viime päivinä povattiin, että äänestysprosentti jää pieneksi, sillä uurnille vaivautuvat vain ne, jotka äänestävät puolesta. Vastaan äänestävät eivät uurnille vaivautuisi, sillä Espanja on tuominnut äänestyksen laittomaksi ja uhannut mm. kunnanjohtajia oikeustoimin, jos katalaanikunnat organisoivat äänestyspaikkoja. Tämän aamuinen uutinen saattoi muuttaa tilannetta: barcelonalaisesta painotalosta on poliisi takavarikoinut äänestysjulisteet, ja muutenkin takavarikot ja ratsiat ovat alkaneet tuntua samalta kuin 30-40 vuotta sitten: Madridin hallitsemilta toimilta. Kataloniassa, kielletyn kielen kansan keskellä, keskushallinnon toimet taidetaan nopeasti tulkita francolaisajoista muistuttaviksi manöövereiksi.

Katalaanien kansallistanssi Sardanan pääkaupungiksi julistautunen Calellan rantaraitilla sardaanaa tanssivien patsas muistuttaa menneistä...vai rohkaisee tulevaan?

Kuningaskunnan kirkon seinässä juliste kutsuu demokratiaan, ja kaupungilla liehuu katalaanilippu.

Jututin aamupäivällä Yolandaa aiheesta, ja hänen hyvä analyysinsä oli, että tuskin tässä itsenäistymistä nyt kuitenkaan tapahtuu, mutta ennemmin tai myöhemmin taloudellisesti vahvempi itsehallinnollinen asema - kuten Baskimaassa. 

Pahus! Kaikki yhdeksän rataa olivat kilpauimareita täynnä, eikä luonto antanut periksi mennä sekaan. Kokeilen huomenna uudestaan, josko silloin olisi vähemmän uimaseuroja. Uintirupeaman sijasta siis teinkin kunnon kävelylenkin, ja päädyin rannalle aurinkoa palvomaan pariksi tunniksi. Ehtiihän tuota uimaankin vielä...

Calellan kirkko, keskellä kylää, aamupäivän tihkusateen jälkeen.

Lähikauppa Dia olikin supistunut pikkupuodiksi, sillä toinen ketju, Mercadona, oli avannut ison supermarketin kivenheiton päähän. Sieltä löytyi kaikki tarvittava: kotoisia elintarvikkeita kuten purkkigazpachoa, bacalaofileitä, kookosjukurttia, papas bravaksia ja aliolia!

Viikko vielä...

...ja sitten lennän Barcelonan kentälle, josta otan bussin nro 614 klo 17.30, Terminaali 2. Sillä hurautan Barcelonan ohitusteitä, korkealta katalaanirinteitä myötäillen, halki tuttujen maisemien. Vasemmalla kohoavat nousevat maastomuodot ja oikealla välkehtii loputon hiekkaranta katalaanikylineen. Niistä moni on tullut vuosien saatossa jollain lailla tutuiksi: Prémia de Mar, Mataró, Caldes d´Estrac (joka kerta kun lähijunassa kuulen tämän kylän kuulutuksen, nostan katseeni kirjasta ja hämmästelen tätä katalaaniääntämystä), Canet de Mar jne.

Lentokenttäbussi 614 kehäteitä myöten kiertää Barcelonan ja saapuu reilussa tunnissa Calellaan. 

 Äsken juuri varmistin bussin aikataulun, ja lähikaupan aukiolon Calellassa. Paikallinen Dia näyttää olevan avoinna klo 21.15 saakka lauantaisin, joten ruokaostokset ehtii hoitaa siellä. Ja majatalon emäntä Yolandalle voin laittaa viestin, että seitsemän maissa lauantai-illalla saavun.

Toivottavasti lomaparatiisissani, "kesämökillä", on vielä kesä! Tämä on ensimmäinen kerta, jolloin vierailen siellä syyskuussa. Viime vuosina käyntini ovat ajoittuneet lokakuuhun, jolloin Calella on vielä kylpenyt auringossa ja rannalla on tarjennut hyvin, mutta syksy on ollut jo ilmassa. Ehkäpä nyt pääsenkin keskelle kesäkelejä. Sääennuste näyttää ihan lupaavalta, päivän ylimmät 20-24 astetta ja yölläkin 15-20 astetta. Päivän pituus on aamun puolikahdeksasta iltakahdeksaan.

Taidan olla viikon tekemättä mitään! Nukun hyvin, syön päivittäin ulkona katalaanien menu del dian ja jospa kävisi Calella Crol Centressä joka toinen päivä jonkun matkan uimassa. Ja voihan tuota ranallakin makoilla, ottaa aurinkoa tai vuokrata fillarin ja piipahtaa vaikka Canet de Marissa.