Viikko vielä...

...ja sitten lennän Barcelonan kentälle, josta otan bussin nro 614 klo 17.30, Terminaali 2. Sillä hurautan Barcelonan ohitusteitä, korkealta katalaanirinteitä myötäillen, halki tuttujen maisemien. Vasemmalla kohoavat nousevat maastomuodot ja oikealla välkehtii loputon hiekkaranta katalaanikylineen. Niistä moni on tullut vuosien saatossa jollain lailla tutuiksi: Prémia de Mar, Mataró, Caldes d´Estrac (joka kerta kun lähijunassa kuulen tämän kylän kuulutuksen, nostan katseeni kirjasta ja hämmästelen tätä katalaaniääntämystä), Canet de Mar jne.

Lentokenttäbussi 614 kehäteitä myöten kiertää Barcelonan ja saapuu reilussa tunnissa Calellaan. 

 Äsken juuri varmistin bussin aikataulun, ja lähikaupan aukiolon Calellassa. Paikallinen Dia näyttää olevan avoinna klo 21.15 saakka lauantaisin, joten ruokaostokset ehtii hoitaa siellä. Ja majatalon emäntä Yolandalle voin laittaa viestin, että seitsemän maissa lauantai-illalla saavun.

Toivottavasti lomaparatiisissani, "kesämökillä", on vielä kesä! Tämä on ensimmäinen kerta, jolloin vierailen siellä syyskuussa. Viime vuosina käyntini ovat ajoittuneet lokakuuhun, jolloin Calella on vielä kylpenyt auringossa ja rannalla on tarjennut hyvin, mutta syksy on ollut jo ilmassa. Ehkäpä nyt pääsenkin keskelle kesäkelejä. Sääennuste näyttää ihan lupaavalta, päivän ylimmät 20-24 astetta ja yölläkin 15-20 astetta. Päivän pituus on aamun puolikahdeksasta iltakahdeksaan.

Taidan olla viikon tekemättä mitään! Nukun hyvin, syön päivittäin ulkona katalaanien menu del dian ja jospa kävisi Calella Crol Centressä joka toinen päivä jonkun matkan uimassa. Ja voihan tuota ranallakin makoilla, ottaa aurinkoa tai vuokrata fillarin ja piipahtaa vaikka Canet de Marissa.