Andalucía imaisi minut hetkessä sisuksiinsa. Kotikadulla yksinäinen kulkija tervehtii ¡Hola! ja rappukäytävään samaan aikaan sattuvan naapurin kanssa vaihdetaan pari sanaa.
Booking.comin kautta tehty majapaikkavaraus sisälsi ilmaisen taksikyydin lentokentältä kohteeseen, ja kun 2020-luvulla ollaan, yhteydenpito taksikuskin kanssa sujui pikaviestein. Málagan lentokentällä Eduardo soitti puhelimeeni ja kertoi juuri tulleensa tuloaulaan. Matkalla Torremolinoksen Playa Bajondillolle Eduardon kanssa käytiin läpi ilmastonmuutoksen aiheuttamat asiat. Eduardo kertoi, ettei koskaan aiemmin ole ollut lokakuussa näin paljon turisteja. Moni muukin on siis siirtänyt matkansa kesäkuumalta lokakuulle.
Myös hintoja päiviteltiin. Ne ovat nousussa. (Meidän) turistien takia asuntojen hinnat ovat karanneet pilviin kaikkialla turistien suosimilla alueilla: Sevillassa, Aurinkorannikolla, Barcelonassa, Madridissa jne. Työtä tekevät paikalliset kulkevat turistien asuttamiin kaupunkeihin kauempaa, sillä lyhytaikavuokrauksen bisnes on vienyt asunnot kuten Rovaniemellä.
Eduardo kertoi 19-vuotiaan tyttärensä saapuneen eilen kotiin elämänsä ensimmäiseltä omatoimiselta matkalta. "No, oli hän ystävättärensä kanssa matkalla, mutta ilman meitä vanhempiaan siis". Matkakohde oli kaiketi Skotlanti. Aika hyvin ymmärsin, joku yksittäinen sana jäi ymmärtämättä.
Vielä jäi mieleen Eduardon abuelon (isoisä, tai tyttären isoisä, tai ehkä appiukko?) ohje hintoja päivitteleville: ¡Hay que luchar! Täytyy siis taistella: tehdä töitä, hoitaa velvoitteensa, sinnitellä vaikka tiukkaa tekisikin.
Espanjalaisten ja suomalaisten kulttuurierot ilmaisussa, sosiaalisuudessa ja tunnepitoisuudessa ovat klassinen esimerkki siitä, miten ilmasto, historia, asumistiheys ja sosiaaliset normit muovaavat ihmisten käyttäytymistä sukupolvien ajan.
Gummeruksen ja muiden kulttuurintutkijoiden (kuten Geert Hofsteden) mukaan kyse ei ole siitä, etteikö suomalaisilla olisi tunteita tai ettei espanjalaisilla olisi yksityisyyden tarvetta, vaan siitä, miten ja missä puitteissa tunteita on sallittua ilmaista.
Tässä ovat keskeisimmät syyt näiden kahden kulttuurin eroihin:
1. Ympäristö ja elämäntapa: Ulkoilmaelämä vs. sisätilat
Espanja: Lämmin ilmasto on historiallisesti ajanut ihmiset ulos kaduille, toreille ja terasseille (la plaza). Elämä tapahtuu julkisessa tilassa, jossa yhteisöllisyys ja äänekäs seurustelu ovat luonnollinen osa arkea. Koskettaminen ja puheliaisuus ovat keinoja luoda turvallisuutta ja läheisyyttä tiiviissä yhteisöissä.
Suomi: Kylmä ilmasto ja pitkät etäisyydet ovat pakottaneet suomalaiset vetäytymään sisätiloihin ja omiin oloihinsa. Harvaan asutussa maassa toisen tilaa ja rauhaa on opittu kunnioittamaan antamalla tilaa – ei tuppautumalla lähelle.
2. Tunteiden ilmaiseminen ja "sosiaalinen naamio"
Espanjalainen ilmaisukulttuuri: Espanjassa tunteiden näyttäminen – niin ilon, suuttumuksen kuin surunkin – nähdään aitoutena ja sosiaalisena liimana. Kontakti luodaan eleillä, kosketuksella (poskipussit, halaukset, olkapäälle taputtelu) ja äänensavyillä. Tunteiden piilottamista voidaan pitää kylmyytenä tai epäilyttävänä.
Suomalainen ilmaisukulttuuri: Suomessa tunteiden hillitseminen on perinteisesti nähty kypsemmyyden ja toisten huomioon ottamisen merkkinä. Tunteita ei hypitytetä muiden silmille, jotta ei häiritä toisten rauhaa. Suomalainen ei jurota ilkeyttään, vaan kyse on kunnioituksesta toisen henkilökohtaista tilaa kohtaan.
3. Puhekulttuuri ja hiljaisuus
Espanjalainen puhe: Puhe on sosiaalista leikkiä, jossa päälle puhuminen ei ole epäkohteliasta, vaan merkki innostuksesta ja osallistumisesta. Hiljaisuus koetaan usein kiusalliseksi tai merkiksi siitä, että jokin on vialla.
Suomalainen puhe: Suomessa hiljaisuus on hyväksyttyä ja luontevaa. Sanonnat kuten "Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen kultaa" kuvastavat luottamusta: suomalainen puhuu silloin, kun on jotain sanottavaa, ja sanat otetaan tosissaan.
4. Yhteenveto vertailusta
Piirre
Espanjalainen kulttuuri Suomalainen kulttuuri
Lähimmät arvot
Yhteisöllisyys, spontaanius, elämänilmaisu Itsenäisyys, rauhallisuus, luotettavuus
Koskettaminen
Luonnollinen osa viestintää (poskipussit, halaukset) Varattu läheisille; fyysistä etäisyyttä kunnioitetaan
Hiljaisuus
Kiusallista, vältettävää Luonnollista, turvallista ja kunnioittavaa
Tunteiden rooli
Jaetaan avoimesti ja näkyvästi Käsitellään usein sisäisesti tai luotettavassa seurassa
Huomioitavaa: Kyse on kulttuurisista yleistyksistä. Suomalainen ilmaisee usein suurimmat tunteensa saunassa, urheilukatsomossa tai läheisimmälle ihmiselle kahden kesken – ilman suurta julkista elehtimistä. Espanjalainen taas saattaa kokea suomalaisen rauhallisuuden erittäin levollisena ja luotettavana piirteenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti