Jonojen ohi

Norwegianin matkatavarapolitiikka saa kannatusta: mukaan voi ottaa yhden 10 kg normimittaisen lentolaukun JA pienen käsilaukun/ tietokonelaukun tms. Otin pikkurepun. Tavaraa tuli mukaan kaikki tarvittava, ja reppuun keräsin vielä lentokentältä luettavaa. Käsimatkatavaralle oli koneessa paljon tilaa, samoin kuin on jalkatilaa - enmmän kuin Vuelingilla. Ja lähtöselvistyskin oli maailman kätevin: automaatissa kentällä itse tehden, sitten jonojen ohi turvatarkastukseen ja eteenpäin.

Ymmärsin vaihtaa käytävpaikan riviltä 29 ikkunapaikkaan riville 10.

Koneessa viereeni istahti pikkuinen tyttö paapuskan kanssa, liekö oli 5 vuotta ikää. Meillä oli kiva matka, vaikka ei yhteistä kieltä ollutkaan. Käytävän toisella puolella olivat venäläisvanhemmat ja yksi lapsi lisää. Kun pikkutytöllä alkoi aika käydä pitkäksi, kaivoi paapuska kassistaan värikynät, naposteltavaa, luki kirjan, otti tytön syliinsä päiväunille ja sitä rataa. Olipas hyvin kasvatettu tyttö, ja hyvin osaava mummo.

Barcelonan lähtsymiskuulutuksessa espanjalaiskapteenilla lipsahti "Saavumme hetken kuluttua Barajasiin...ehm...korjaan Barcelonaan!" Barajasin kenttähän on Madridissa, El Prat Barcelonassa. Suomalaisnuoriso - jota koneessa oli paljon - palkitsi kapteenin onnistuneen laskun tuttuun tapaan camp-huumorilla: raikuvat aplodit. Pikkuinen vierustoverini ilahtui ja yhtyi taputuksiin. Joku joskus sanoi, että VAIN suomalaiset, VAIN suomalaiset taputtavat...tätä vanhemman sukupolven ihmeellistä tapaa näyttää suomalaisnuoriso parodioivan tyylillä.

Barcelonassakin oli taas niin joutuisaa kun ei tarvinnut odotella matkalaukkua. Kävelin suoraan bussiin, joka lähti samantien. Plaza de España tuli niin nopeasti, että hädin tuskin ehdin nappia painaa. Asunnonluovuttajalle soitin heti lentokentältä, kovasti tarjoutui noutamaan kentältä, taksia halvemmalla, parilla kympillä, mutta sanoin tulevani mieluummin bussilla kun on vähän kauppa-asiaakin ja sen sellaista... Asunnolla tavattiin kuudelta, kaikki hyvin. Oma aikansa tosin meni ymmärtää ulko-ovella, että mitä soittokelloa pitää painaa. Espanjalaiselle se lie selvä, että jos asunto on "entr. 1ª, esc. B", niin se on "en el suelo" eli katutason yläpuolella oleva ykköskerroksen ykkösasunto...miksei se voi olla "planta baja" kuten Sevillassa... Ystävällinen nuoripari neuvoi painamaan oikeaa nappia, joten ei tavitse laulaa kuten Hortto Kaalo aikoinaan "Miksi ovet ei aukene meilleeeeeee....."

Kesälomaa!