Uintikeskus

Ystäväni Sari ja Pekka saapuivat maanantaina. Tiistaina tultiin rantaradan lähijunalla Calellaan, jossa yleisesti ottaen ihminen syö hyvin, viihtyy rannalla - ja Sarin ja Pekan tapauksessa pyöräilee paljon. Sari ja Pekka olivat ajaneet kotoaan Helsingistä fillareilla lentoasemalle, käsimatkatavara mukananaan. Calellasta löytyi vuokrapyörät ja rantaraittia pitkin oli kuulemma ajanut mukavasti.

Katalaanikeittiö, tuo jumalten lahja maailman kulinaristeille, ei pettänyt tälläkään kertaa.

Välimeren kuohuissakin voi uida, mutta Calellasta olen löytänyt myös manioita uimapaikkoja: viimeksi kävin kunnallisessa uimahallissa (La Piscina Municipal de Calella) ja nyt löydettiin Calellaan kansainvälinen (eurooppalainen, virallinen) uintiharjoituskeskus, jossa on 50m olympia-allas ja uimaseuroja treenileireilemässä ympäri EU:n.

Ensikäynnilläni Calellan olympia-altaalla ("olympia-allas"= olympialajien vaatimat mitat täyttävä allas) oli rauhallista. Uimavalvoja antoi minulle radan 1. Radalla 2 ui perhosta, rintaa ja kroolia sulavaakin sulavemmin noin 29½-vuotias  katalaani. Sitten rataa 3 ui katalaanitriatlonisti, joka oli valmistautumassa lokakuussa Calellassa pidettäviin Ironman-kisoihin: 4 km uintia, 180 km pyöräilyä ja sitten marathon 42km juosten. Radat 4-6 olivat tyhjinä, mutta radoilla 7-9 ui iso joukko junioriuimareita, ehkä 15 nuorta...ja altaan reunalla ohjeita antoi mies, joka hmm...puhui suomea. Uimaseura Simmis Helsingistä oli tullut viikon leirille: majoitus viereisessä Sant Jordin hotellissa, päivittäiset (useat) uintitreenit altaalla + muuta harjoittelua. Kertoivat, että olivat tavanneet jo kaksi muutakin suomalaista seuraa: vantaalaisen ja joensuulaisen.