Saunapuhe, vol.3

Helsingin Itäkeskuksen saunassa kuumeni kiukaan lisäksi tunteet. Satuin pahimmoilleen sisään kun parilla natiivilla suomalaisella miehellä keitti mustien miesten säännöistä piittaamattomuus: uikkareilla saunaan, peseytymättä. Mikäli oikein tulkitsin, jäyhä suomalaisäijä oli löylykauhan varressa antanut kiukkunsa purkautua kiukaan suuntaan suunnatuilla kauhallisilla vettä, josta sitten afrikkalaismamu oli huomauttanut. 

"Mene riisumaan uikkarisi hevon helvettiin ja tule sitten tänne aukomaan päätäsi", valisti löylynheittäjä - ja tiesin, että kulttuurienvälinen törmäys oli alkanut. "Olet nyt Suomessa etkä bambumaassa" jne. "Maassa maan tavalla tai maasta ulos". Afrikkalaiset (vai suomalaiset?) eivät jääneet sanattomiksi, mutta eittämättä huomasin sympatiani asettuvan suomalaisen saunan traditioiden puolelle: saunaan tullaan puhdistautumaan ja hiljentymään, rauhoittumaan ja rentoutumaan. Kovaääninen nauru, huuto, mekkalointi ja äänenkorottaminen eivät saunahetkeen kuulu ja uikkaritkin on tosiaan syytä jättää ulkopuolelle. Ja ihan totta: löylykauhan varressa oleva määrää tahdin - jos käy liian kuumaksi, on syytä laskeutua alemmas. 

Kun ilmiselvästi saunatraditio on maahanmuutttajille jäänyt - ymmärrettävästi - tuntemattomaksi, olisi nyt Saunaseuralla tehtävä: kotouttaminen kansakuntamme kauniimpaan ja pyhimpään perintöön, saunaan ja sen kirjoittamattomiin sääntöihin?

Kypsyysnäyte

"Eka tentti koko Metropolian aikana", sanoi tenttisalissa eteeni istahtanut vierustoverilleen. No, niinpä oli minullakin! Esittävän taiteen opinnoissa on tenttien sijaan käyty treeneissä, harjoiteltu, tehty esseetä ja suunnitelmaa, raportoitu, kuvattu, tanssittu, esiinnytty, kirjoitettu jne.

Tosin oli minulla vaihtovuoden aikana Sevillassa yksi tentti: maskeerauksen teoriasta espanjaksi. En olisi suoritunut ilman sikäläisten opiskelutovereiden tiukkaa sparrausta (ja edellisvuoden tenttiä, josta kulki opiskelijoiden joukossa vaokopio..:p)

Hei nyt sitten, Metropolian esittävän taiteen TAVI-talo! Palautin jo kulkutunnisteenikin vahtimestarille, tänään. 

Mutta tämänpäiväinen tentti oli siis kypsyysnäyte. Sain eteeni kolme hyvää kysymystä:

1. Katsaus Rosen-terapian historiaan ja pääperiatteet?
2. Esimerkki Rosen-terapian soveltamisesta teatteriin?
3. Mitä opit opinnäytetyöprosessista? 

Suorastaan innostuin kysymyksitä! Oli sitä paitsi aika mukavaa olla tentissä, taas pitkästä aikaa!  

Opinnäytetyön jättö

Huh ja hah!
Opinnäytetyöni alkaa olla valmiina, ja jätän sen tulevana perjantaina 25.4.2014! Opintorekisteristä puuttuu enää se ja siihen liittyvät muut merkinnät. Sikäli kun opinnäytteeni kypsyyskokeineen hyväksytään, valmistun teatteri-ilmaisun ohjaajaksi 28.5.2014!

Aikuisopintopolkumme  oli suunniteltu 3,5-vuotiseksi, mutta minulla menikin viisi vuotta - viisi lukuvuotta. Syksystä 2009 on aika hujahtanut vauhdilla. Aikataulussaan meidän opiskeluryhmän 15 opiskelijasta valmistui vain Terhi, muut olemme urakoineet hiukan hitaammin. Viime keväänä ja jouluna valmistui useampi, nytkin lie joku muu kui minä valmistumassa.

Työn ohessa opiskelu on aika ajoin vaatinut melkoista venymistä, joten olo on helpottunut. Päätin ihan juhlistaa tätä virstanpylvästä: menen valmistujaisjuhlaan todistuksen noutamaan, vaikka olisi sen saanut postitsekin aikuisopiskelijoiden tapauksessa. Lisäksi meinaan järjestää kakkukahvit 6.6. Lisätietoa niistä allekirjoittaneelta.

Opinnäytetyön kieliasua hinkattiin Metropolian kulttuurin ja luovien alojen yksikön atk-luokassa viime viikolla. Poikkesin samalla reissulla Hämeentien "kotikouluumme", jossa kevät jo kukki!

Ensi syksyksi en ole haikailemassa opiskeluja, joten tässähän on aukeamassa ihan uusia näkymiä: mitäs sitä nyt sitten tekisikään, kun ajankäyttöä ei enää määrittele "yksi työ ja yhdet opiskelut" vaan ainoastaan yksi työ?

Zaragozaan?

Zaragoza on Espanjan viidenneksi suurin kaupunki, lähes 700 000 asukasta. Sijainti on  Barcelonasta n. 300 km sisämaahan, aavistuksen lounaaseen. Pikainen nettigooglailu kertoi, että yliopistokaupungissa on paljon myös kielikouluja tarjolla. Kelit ovat tuttua espanjalaista huttua kesäkuussa: loppukuussa mennään 30 asteen yli. Ehkäpä tulevalle kesälomareissulleni otankin Zaragozan heti mennessä ensikohteeksi. Siellähän viivähtäisi helposti viikon tai pari kielikurssilla oleillen. Sitten voisi heinäkuuksi tulla Katalonian rannoille hellettä pitämään.

Zaragoza, kapunki vuodelta 24 eKr., jolloin roomalaiset antoivat perustamalleen kaupungille nimeksi Caesaraugusta

Internetin ihmeellisessä maailmassa olen chattaillyt muutaman zaragozalaisen kanssa. Ihanhan nuo kehuivat kaupunkia ja vakuuttelivat, ettei siellä niin kuuma ole kuin Andalusiassa olisi. Kaupungin läpi virtaa muuten sielläkin iso joki - joen varteenhan nuo asujaimistot ovat tainneet aikain kuluessa muodostua. Zaragozassa puhutaan jo pelkkäää espanjaa - toisin kuin Barcelonassa, Kataloniassa tai Valenciassa, joissa kotikieli useimmiten on katalaani - ja valencialaisten mielestä valenciano, jta moni tosin pitää katalonian kielen murteena.

Wikipedian sanoin:

Katalaani on virallinen kieli alueellisesti Espanjassa Katalonian, Valencian ja Baleaarien itsehallintoalueilla sekä valtiollisella tasolla Andorrassa.
Valencian itsehallintoalueen asukkaat kutsuvat omaa kielimuotoaan mielellään nimellä valenciàja mallorcalaiset mallorquì, ja aluehallitukset ovat pyrkineet jossain määrin ohjaamaan näiden kielimuotojen normittamista omiin suuntiinsa saadakseen ne näyttämään eri kieliltä. Kyseessä ovat kuitenkin saman kielen eri murteet, ja niiden erottamispyrkimykset ovat luonteeltaan ennen kaikkea poliittisia

Toisin sanoen Zaragozassa saattaisi olla mukavampaa opiskella kieltä kuin Valenciassa tai Kataloniassa, jossa varsinkin nyt - maakunta-aatteen nostettua taas päätään - kaikki tekstit tuppaavat olla omalla kielellä, katalonaiksi tai valenciaksi. Kaikkihan tosin puhuvat espanjaa - Epanjassahan sitä vielä ollaan.

Ebro-joen varressa, Zaragozan katedraali?

Maalla, merellä ja ilmassa

Jäin vielä kaipuulla katselemaan tuota Espanjan karttaa. Sisäiset lennot Espanjassa ovat halpoja, kunhan varaa lennon ajoissa. Sevillasta pääsi Barcelonaan usein 29 eurolla - puolessatoista tunnissa. Sen sijaan luotijuna vei lentoakin nopeammin Sevillasta Madridiin - siis keskustasta keskustaan. Hintaa tuli 50e kun osti ajoissa ja matka-aika oli alle 3 h. Yöjunalla tulin kerran Barcelonasta Malagaan, makuuvaunussa mukavasti nukkuen.

 
Bussillakin olen  mennyt. Sehän on usein kaikkein halvin tapa matkustaa kaupungista toiseen. Espanjassa bussilla matkustavat varsinkin ne, joilla ei ole laittaa rahaa kalliisiin juna- tai lentolipuihin. Useat matkustavat yön yli yöbussissa, vaikkapa Barcelonasta Malagaan. Matkat ovat pitkiä, sillä kyseessä on suuri maa. Deniasta matkasin kerran 6-7 tunnissa Barcelonaan bussilla. Nopeasti meni matka, moottoriteitä suurin  osa matkasta.

Meriteitse olen tullut Malllorcalta Ibizalle ja pari päivää myöhemmin Ibizalta Deniaan.

Ja vuokra-autollakin on menty: kerran ainakin Sevillasta Malagan reissu ja toisella kertaa Sevillasta Gibraltariin ja kolmannella kertaa Portugaliin ja takasin. Hyvin sujui nekin matkat, mutta kartanluku on aika vaativa osa yksityisautoilua. Mahtaiskohan navigaattori jo toimia Espanjassa?

Karttaa katsellessa huomaan, että Luoteis-Espanja on yhä käymättä. Siellähän olisi mm. Santiago de Compostela, josta jatkaisi nopsaan myös Portugalin puolelle Porton kautta vaikkapa Lissaboniin asti. Myös Afrikan mantereen puolella olevat espanjalaiskaupungit Ceuta ja Melilla kiinnostavat - ehkäpä yhdistettynä Andaluciasta alkavaan ja Marokkoon jatkuvaan matkaan. Katamaraanillahan pääsee meren yli, lähtöjä on läpi päivän.

Myös Pamplonassa olisi mukava vierailla. Samaan matkaan mahtuisi pistäytyminen Andorraan ja Pohjois-Katalonian kierros. Vallodolid, Zaragoza, A Coruña, Salamanca, Valencia, Alicante, Cordoba, Granada... ja kaupunkikohteiden lisäksi toki houkuttelee ajatus luontokohteista: patikoinnista Pyreneillä ja Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreiteillä sekä luonnonpuistoissa. Myös Kakkois-Espanjan rantakohteet kiinnostavat ja ovat kokematta: Torrevieja, Nerja jne.

Kesälomakohteeksi Katalonian pitkät hiekkarannat kyllä sopivat oikien hyvin. Gironan ja Barcelonan lentokenttien puoliväliin, niin on vieraillekin helppo piipahtaa;)

Kesäloman suunnittelua

Kevät saapuu kohisten, joten on aika suunnitella tulevaa kesää ja lomaa.

Halvalla kun sain, ostin lentolipun Barcelonaan päivämäärälle 14.6. Lento on pelkkä meno, että ottiatuota...

Kesälomatavoitteena tietysti on lomailla, mutta kielikertauskin tulisi tarpeeseen. Olen vaivihkaa etsiskellyt erilaisia kursseja Espanjasta. Jos vaikka sellaiselle päätyisi, osana lomaansa. Kielikurssejahan on joka kylässä tarjolla, sillä maailmankieli espanjaa käy moni turisti Espanjassa opiskelemassa. Minullakin on niistä hyviä kokemuksia: 20 viikkotuntia, viitenä päivänä viikossa 4 h/ vrk. Siinä jää aikaa lomailuun ja tulee toisaalta lomapäiviin tiettyä ryhtiä: aamuyhdeksäksi kielikoululle, klo 13 koulupäivä ohi ja lounaalle + loppupäivä onkin sitten vapaata. Uusia tuttujakin tulee. Ja rannalla on kiva loikoilla kun on jotain tekemistä mukana (=läksyt).

Minulle on kertynyt kokemusta jo monesta kielikoulusta: CAnet de Mar ja Barcelona Kataloniassa, Denia Valenciassa/ Alicantessa, Malaga ja Sevilla Andaluciassa ja Las Palmas Gran Canarialla. Kussakin olen ollut 1-2 viikkoisella kurssilla, 20h/ vko.  

Kielikurssien hinnat vaihtelevat ajankohdasta, sijainnista ja kurssityypistä riippuen. Tyypillinen intensiivikurssi 20h/vko kustantaa 100-200e. Majoituksen saattaa saada kielikoulun kautta yllättävän edullisesti. Joku urakoi kielikurssilla pitkäänkin, kuten Malagassa tapaamani jenkki, joka oli ostanut 12 viikon paketin kielikurssia. Hintakin on pitkälle kurssille huomattavasti huokeampi. Osalla kielikouluista on sertifikaatteja, esim. DELE, joka osoittaa koulun kuuluvan laatujärjestelmään. Minulle sertifikaateilla ei ole ollut sinällään merkistystä, sillä olen ollut tavoittelemassa puhekielitaitoa enkä valmistautumassa kielikokeisiin.

Oma tapani on myöskin ollut hypätä kursseille vain viikoksi tai kahdeksi, osana lomaa. Ihan kaikille kouluille viikon kävijät eivät kelpaa vaan pitää olla vähintään kaksi viikkoa. Koulut tarjoavat myös (hinnakkaita) yksityisopetustunteja. Opetusmateriaali on usein koulun omaa tekoa: kirja, kansio tai monisteita. Joissain paikoissa toki käytetään valmiita kirjoja: espanjaa ulkomaalaisille. Omankielinen sanakirja on välttämättömyys. Opetus ei ole englanniksi eikä saksaksi vaan espanjaksi. Kun jutun juoneen pääsee, se on oikein  mukava tapa oppia vierasta kieltä - keskellä ko. kielialuetta, sillä kielellä.

Paikkakunnat, joilla olen majaillut Manner-Espanjassa ja Baleaareilla.

Ensi kesälle olen kyllä katsastanut muitakin vaihtoehtoja: menisikö espanjankielisiä teatterikursseja tai vaikkapa vapaaehtoistyöleirejä? Jälkimmäisiä löytyikin, mutta majoitusmuoto  ei sytyttänyt: kimppakämppä kahdeksi viikoksi ja työnä mm. kitkentää...viinitilalle vielä olisin voinutkin  mennä, mutta kasvimaan kitkentää paahtavassa helteessä...

Siispä lomaohjelma vielä hakee muotoaan, mutta lento on jo varattuna.  Parille kaverillekin olen jo esittänyt kutsun: vietän kesän Kataloniassa, tervetuloa kyläilemään!

Rosen-metodi

Olen viime päivinä astellut terminologisella hetteiköllä - yrittäen tehdä eroa termeille metodi ja menetelmä. Samoin olen sukellellut esittävän taiteen ja terapian - tarkemmin sanoen teatterin ja terapian yhtymäkohdissa. Sukellusmateriaali on kyllä ollut laadukasta: kolmen asiaatuntevan haastattelut ja alan kirjallisuutta. 

Aivan oikein, opinnäytetyötä olen koettanut saada eteenpäin. Aiheeni on "Rosen-menetelmän käyttö esittävän taiteen prosesseissa" - tai jotain sen suuntaista. Rosen-menetelmähän on Rosen-terapiasta ja siitä syntyneestä Rosen-liikunnasta johdettu termi. Mutta onko menetelmä myös metodi - vai miten tullaan metodiksi? 

Ja Rosen-terapiahan on Marion Rosenin kehittelemä kehoterapia. Marion Rosen oli 1900-luvun alkupuolella syntynyt fysioterapeutti, joka etenkin sotavuosien jälkeen työssään kohtasi paljon potilaita, joiden kehollisten vaivojen luonne tuntuikin olevan enemmän tai vähemmän sielullinen, psyykkinen, ehkä sotakokemusten muassaan tuoma. Eletty elämä monenlaisine kokemuksineen jättää myös kehoon muistoja. 

Marion Rosen (1914-2012)

Marion Rosenin elämäntyön innoittamana muodostui sitten tosiaankin Rosen-terapia, jota Suomessakin on jo 20-30 vuoden ajan annettu ja koulutettu. Viime vuosina ja vuosikymmeninä esittävän taiteen saralle on soljunut kehoterapioiden ja kehollisten metodien vaikutteita: kukapa ei olisi kuullut Alexander-tekniikan suosiosta tanssijoiden, laulajien ja näyttelijöiden keskuudessa? Ohjaaja-näyttelijä Marcus Grothin nimen moni osaa liittää hahmometodiin, joka sekin on jo tunnettu teatterinteon ja näyttelijäntyön väline. Sekin toki alkujaan on terapiamuoto.

Rosen-menetelmää ei ainakaan kovin taajaan ole (vielä?) käytetty näyttelijäntyön välineenä tai esitysken valmistamisen prosesseissa. Yksi rosenia töissään hyödyntänyt näytelmäkirjailija-ohjaaja kyllä päätyi haastataltevaksenikin. Hänen työstään Kajaanin kaupunginteatterissa sitten tuonnempana. Kuten myös näytelmästä "Avanto" sekä omasta esityksellisestä tutkielmastani ja rosenia hyödyntäneestä näytelmäkäsikirjoituksen prosessista. 

Näyttelijä Juha Häkkänen Kajaanin kaipunginteatterin näyttämöllä näytelmässä "Palopukki ja tähdenlento - äitini päiväkirjat" 2012.