perjantai 24. heinäkuuta 2015

Helmi kaupunki

San Sebastian on helmi Atlantin rannalla. Viikko hujahti vauhdilla, ja huomenna matka jatkuu Pariisiin. Fillarin kävin jo luovuttamssa takaisin, aamulla otan bussin Biarritziin klo 10 ja Easy Jetin lennolla klo 12 Pariisiin, jossa odottaa 4 yöksi majapaikka Citadines Didot Montparnasse. 

Paljon mukavaa on mahtunut viikkoon. Erityisesti on ilahduttanut kielikoulun ihmiset, mutta myös silmiä hivelevät maisemat, metkat fillarireitit, rantaelämä ja baskiruoka. San Sebastianhan on jonkinlainen Eurooopan ruokakaupunki: täällä on Michelin-ravintoloitakin tukku. 

Vamos a la playa!
Kielikoulun ihmisissä on ilahduttanut se jokin hmm samanrotuisuus...ei tänne kielikurssille kukaan tule sattumalta. Kyllä osallistujaporukka on monella lailla valikoitunut ja motivoitunut. Suurin osa on tullut yksin, kaveriseurueet tai -parit ovat poikkeus. Ikähaitari on paristakympistä eläkeläiseen. Aika maailmaa matkannutta porukkaa. Oma ryhmäni oli jo sen verran edistynyt, että myös toisten opiskelutekniikoita oli hauska seurata. 

Kanssani saman majapaikan oli valinnut vain yksi (!) kielikoululainen, roomalainen kundi nimeltään Tommas. Italiaanon kanssa löytyi yhteys nopeasti, vaikka kaksi aika omanarvontuntoista ihmistä taidamme ollakin. Kaksi sooloilijaa. Kielikoulun 150 opiskeliajsta ne ainoat kaksi, jotka olivat valinneet kaupungin toiselle puoelelle jäävän yliopistokampuksen majapaikakseen. Muut asuivat lähempänä. Tommaksella ja minulla oli kuitenkin molemmilla samansorttinen strategia: sunnuntaina molemmat olimme hankkineet fillarit ja tutkineet fillarireitin, joka osoittautui molemmilla ihan samaksi, saman sillan kautta kielikoulukaupunginosaan. 

Vuokrafillarini, josta pulitin 50e / viikko. Tommas oli ostanut sunnuntaina käytetyn fillarin 80 eurolla. Sama oli minullakin mielessä, jos olisin tullut useammaksi viikoksi.  
Kertaakaan emme ajaneet samaa matkaa, sillä Tommas oli valinnut lähteä klo 9.10 ja minä kello 9.00. Mutta aamiaispöytään olemme Tommaksen kanssa menneet aina samaan aikaan, ja aamu on alkanut aina hauskalla rupatteluhetkellä. Tommaksella on kuten monella muullakin lahjakkaalla italialaisella yliopisto-opiskelijlla: tutkintoon pitäisi saada yhden vieraan kielen suoritusmerkintä, mutta mitään voerasta kieltä ei osaa. Englannin kielenkin italialaiset vielä näyttävät väistävän. Joten espanja...se on sukulaiskieli, sen oppii nopeasti, ja juridiikan opiskelijalle se avaa koko espanjankielisen maailman mahdollisuudet, selitti Tommas. Hänellä elämä San Sebastianissa jatkuu vielä 7 viikkoa - kielikurssilla.  Ai ai. Jäisin minäkin, mutta työt kutsuu.

Myös Jonow (vas.) oli tullut espanjakurssille koko kesäksi, 12 viikoksi. Jenkki (oik.) oli tullut perheineen: miehensä opiskeli toisessa tasoryhmässä ja murrosikäiset tyttärensä toisessa kielikoulussa. Kuvassa on tauko meneillään. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti