"Osaatko erottaa leikin sosiodraamaharjoitteesta, teatterilämppärin luottamusharjoitteesta ja toimintakokemusmenetelmiin kuuluvan harjoitteen leikistä?"
Juuri kun näitä oltiin syksyn opetuksissa pohdittu, jouduin ottamaan mittaa omasta luottamuksestani... No se sama, mikä muitakin suomalaisia jänniittää ja laittaa luottamuksen koville: hammaslääkäri. Ilkeän operaation jälkeen kun tuli sitten se vielä ilkeämpi operaatio.
Omahammaslääkärini oli tehnyt taas hyvää työtä ja löytänyt loistavan suorittajan vielä ilkeämmälle operaatiolle. Kun ilkeän operaaton turvaksi kutsuin isovanhempani, vielä ilkeämpään operaatioon Tajunnan Ali hankki mentaaliyleisöksi Markun, jo eläköityneen omahammaslääkärini ikävuosilta 8-18.
Muistelin lapsuuteni aikuiskaveria lämmöllä. Turvallinen perheen ulkopuolinen aikuissuhde, kannustava ja kokonaisvaltaisesti taitava hahmo, luottamusta rakentava tuttavuus. Markku pysyi vuodesta toiseen, vähän harmaantui vain samassa ajassa kun minä vanhenin lapsesta ajokortti-ikään. Ja 18 täytettyäni päädyin vielä vuosiksi Markun perheen joulupukiksi, kerran vuodessa jouluaattona.
Vielä ilkeämmän operaation suoritajassa oli jotain samaa rauhaa kuin Markussa, siinähän se tuli mieleenkin.
"Perheen ulkopuolisen aikuisen kasvattajuus on luonteeltaan vanhempien kasvatustyötä tukevaa.""Niin kuin Markulla", jatkoin lausetta mielessäni, kun opetuksissa edettiin kasvattajuuden teemoihin.
 |
| Viiime vuoden opiskelutoverini Cristian keskellä, puujaloilla. Andalusialainen teatteri on värikästä, riemunkirjavaa karnevaalia. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti