Parturista mattopyykille

Eka työviikko vuoden tauon jälkeen vei mehut miehestä. Oli ajatukset hukassa, asiat unohduksissa, välineet kateissa ja muutenkin kesäterässä. Joku sanoikin, että työhönpaluu pitää tehdä vähä vähältä, liian suuria paloja kerralla pureksimatta. Yritin jättää jotain valmisteltavaa ensi viikkoonkin, jolloin alkaa tositoimet. Vaikeatahan se on,  kun on 50% pohjalaiset geenit: "Priimaa pukkaa tuloho vaikka sekunraa yritetähä"  

Vein  matot pyykille. Ystäväni J.M. lupasi tulla mattopyykkikaveriksi - ei ollakaan vuosiin nähty. H-hetken koittaessa selvisikin, että JM on Kellari-teatteriin menossa näytelmää ohjaamaan ja mattopyyykkivuoro oli unohtunut tyystin...taiteilijat, taiteilijat - ja kello!

Pukinmäessä on Stadin eka mattopyykkipaikka, jossa valumavesi kerätään puhdistettavaksi. Merenrannan mattolaitureiltahan mäntysuopaliuos päätyy rantoja rehevöittämään.

Parturiinkin ehdin. Täyspesu, ohimo- ja päänahkahieronta, sielunhoito, ratkaisukeskeinen lyhytterapia, konfrontoiva työnohjauskonsultaatio ja lopuksi voit leikata sivut koneella ja päältä vähän saksilla, kiitos. Parturi lähtee ensi viikolla Espanjaan puoleksi kuukaudeksi. Suunniteltiin reissua ja päätettiin palata syyskuun alulla asiaan, arvioimaan toteutumista.

Siellä kuivukoot, kotipihan perällä, vaikka koko vikonlopun.

Halpahallin matonkuurausharjalle ei kassalla löytynyt hintaa, joten kassahenkilö katsoi lapuista ja löi koneeseen hinnaksi 9 euroa. Nousin barrikadeille ja protestoin välittömästi: viisi euroa se korkeintaan oli siellä hintalapussa! Myyjä jätti minut ja kiukuttelevan jonon keskenämme ja lähti lampsimaan myymälän perälle. Muutaman minuutin kuluttua palasi 9 euron hintalappu kourassa, mutta en antanut periksi vaan talutin myyjän kanssani liikeen perille ja näytin oikean paikan - ja kas kas 5 euroa oli hinta. Myyjä taisi itsekin jo ymmärtää, että jono käy aika kuumana, joten juttelimme niitä näitä ja kyselin puuvartisten perinteisten matonkuurausharjojen perään: "Sellaisen olisin ottanut, mutten mistään löytänyt". - "Oi, oi, kyllä niitä on tuolla, tule", myyjä vastasi ja vei minut oikean hyllyn luokse. Ja sieltähän semmoinen euron-parin harja löytyikin. Jätin sen 5 euron muoviharjan hyllyyn ja hitain askelin takaisin kassalle, jossa ihmiset olivat nääntyä.

Kassa-asiointini päätteeksi myyjä vähän vaivautuneesti totesi että "17 euroa". Maksoin ostokseni samalla kuumeisesti laskien mistä ihmeestä se noin isoksi laskuksi muuttui...pari muovisankoa, mäntysuopa ja se harja...palasin takaisin ja ilmoitin HalpaHallin myyjälle, että kuules, nyt tässä sun kassakuitissasi on myös se viiden euron harja yhdeksän euron hintaan, vaikka senhän me jätimme hyllyyn.  Jono räjähti. Myyjän kanssa hoidettiin asia hyvässä yhteisymmärräyksessä ja sain 9 euroa takaisin.  Jonossa kävi aika pitkäksi. "Kiitos, näkemiin".