Berliini

Tartuin keväällä syöttiin ja ostin tarjouslennon Berliini-Helsinki päivämäärälle 29.7. edulliseen halpalentohintaan. Sen ympärille piti nyt sitten rakennella lomaviikko: tänään Berliiniin toisella halva(hko)lla lennolla ja alkava viikko sitten saksan kielikurssia ja muutamien tuttujen  tapaamista, kaupunkiin tutustumista.

Hotelliyöt olivat niin suolaisissa hinnoissa, että päädyin alun alkaen etsimään huonetta/ huoneistoa, jossa on keittiönurkkaus tms. Hotellikuoleman sijasta ajattelin kokea kodinomaista rentoa lomameininkiä. Netin monista mahdollisuuksista löytyi kaikenlaista tarjokasta. Netti on hyvä väline, mutta tarkkana pitää olla - kannattaa onkia vähän taustoja ja lueskella tarkasti muiden nettikäyttäjien kirjoittamia kommentteja.  

Uusi, siisti, kotoisa vaihtoehto hotellille/ hostellille tms. 

Tekniikka kuuluu hintaan

Tv-pöydällä odotti myös nippu Berliinin oppaita, karttakirja jne.

Olin asunnonhaun kanssa auttamattoman myöhässä, mutta löysin lopulta kivan paikan, hinta-laatusuhteeltan hyvän, sijainniltaankin kohtuullisen majapaikan. Huoneiston omistaja oli saksalaisen punktuaalinen ja antoi jo etukäteen hyviä vinkkejä, tulo-ohjeita jne. Tänään sitten tapasin Matthiaksen, joka osoittautui mummolan vaatekaapin kokoiseksi saksalaisen heimon edustajaksi. Alun kolmatta metriä, siniset silmät ja saksalaiset piirteet, varsin miellyttävä ja mukava ihminen. Matthias esitteli 32m2 asuntoni seikkaperäisesti ja opasti viimeisen päälle teknistetyn asunnon ihmeisiin: kuinka toimii mikäkin laite: iPod, digisoitin, TV, ilmastointi, kahvinkeitinajastin jne...tervetuloa Saksaan siis!

  

3, kerros, ranskalainen parveke

Majoitus tuli maksamaan noin puolet siitä, mitä olisi kielikurssin huone tai hotelli maksanut. Pienenä mieluisana yksityiskohtana odotti jääkaapissa vuokraisännän tervetulotoivotus: 3 pulloa lähdevettä, pullo valkoviiniä ja kaksi pulloa berliiniläistä olutta.

Jätettyään avaimet, Matthias jatkoi matkaansa ja jätti huoneiston huostaani. En tullut kysyneeksi, mutta huomasin ajattelevani, että asunto on Matthiaksen ja rouvansa ehkä perintönä tai sijoituksena saama, tällaiseen lyhytaikavuokraukseen aika hiljattain remontoitu ja laitettu yritelmä. Ymmärsin, että minua ennen asunnossa ei vielä kovin montaa vierasta ole ollutkaan.

Kaupunginosa on vielä hiukan arvoitus. Turkin kieltä kuuluu ainakin joka kadunkulmassa:) Siis paljon siirtolaisia, kuten Berliinissä taitaa ollakin. Lähistöltä löytyi kiva ruokapaikka, jossa oivalsin taas kerran, että vieraan kielen keskellä sitä tosiaan on vieraan kielen keskellä! Onneksi paikassa oli italailaiset ruokalistat, joten osasin jotenkuten valita sopivan ruoan. Jotain saksan tapaista kyllä hapuilin tarjoilijalle: Eine kaffe mit milch, bitte jälkiruoaksi. Tarjoilija ei englantia auttavammin puhunut, mutta ehkäpä minun on sitten huomisesta alkaen alettava saksaksi yrittämään.