Jarruvalo palaa

Skodan jarruvalo jäi palamaan vaikka sammutin auton. Soitin serkulle, joka myötäili ajatustani, että pieni ajolenkki voisi avata mahdollisesti lukkiutuneen jarrun. "Mutta ole nyt varovainen", serkku opasti.

Ei auttanut, valo paloi koko ajan. Soitin Pohjanmaalle, Keski-Nurmoon, vaikka oli jo ilta. Hyvien ohjeiden lisäksi Juha kehotti "kattomaan netistä". Otin sulakkeen irti ja riensin kotiin nettaamaan. Automiesten sivuilta löytyi enemmänkin tietoa: jarruvalon kytkin on rikkoontunut, ei ole vaikea vaihtaa, 20 mm trox-ruuvit, 2 kpl, vaan irti jne... Aamulla soitin Ahokkaalle, viisaalle autohuoltomiehelle, joka on jo 10 vuotta huoltanut autoni. Ahokas vahvisti, ettei se ole iso homma, mutta koska oli lomalla jo, suositteli soittamaan MetroAuton pikahuoltoon. Minua lähimpien pikahuoltojen ajat olisivat menneet seuravalle viikolle, joten varasin Espoon Koskelossa sijaistevaan pikahuoltoon ajan.

1. Pikahuolto MetroAuto, 2. Automuseo, 3. Karmeniittaluostari, 4. Uimapaikka?, 5. Oittaan kartano ja Oittaan uimaranta

Keskiviikkona sitten ajoin sinne Petikon taakse, Koskeloon. Oli kiva kesäkeli, joten nostin fillarin autoon mukaan ja lähdin Koskelosta fillaroimaan Bodomjärven ympäri. Sivuutin Automuseon ja Karmeniittaluostarin. Järven pohjoisreunassa pysähdyin  juomaan ja tutkimaan karttaa. Tarttui silmiin uimapaikan merkki, joten suuntasin sinne. Uimapaikkaa en löytänyt, mutta upeita luontopolkuja ja Luukkiin johtavan maastopyöräreitin. Paluumatkalla päätin jäädä Oittaan kartanolle lounaalle ja kartanonrannan uimarannalle lekottelemaan.

Uimaranta osoittautui Espoon kaupungin ylläpitämäksi. Uimavalvojissa oli jotain tuttua. Hetken pohdinnan jälkeen oivalsin niiden olevan kilpauimareita, Mäkelänrinteen hallista ulkonäöltä tuttuja. Varmaan uivat kiinni vaikka karkuun yrittäisi, hukkuva.

Oittaan kartanon maisemissa terassilounaalla.

Bodomin ympäriajossa ajatukset kyllä palautuivat takavuosien näyttävään oikeudenkäyntiin, jossa Bodomin surmista eloonjäänyttä syytettiin kolmesta murhasta. Oikeudenkäynnistähän alkaa olla jo 7 vuotta ja lopputuloshan oli, että syytetty todettiin syyttömäksi. Silloisessa työpaikassani Tuusulassa aiheesta puhuttiin varmasti samalla lailla kuin Suomen muissakin työpaikoissa. Olihan se päivän puheenaihe, kuukausikaupalla. Työtoverini Aulikin kanssa oltiin erityisen innostuneita keittiöpsykologeja. Spekuloitiin asiaa niin tiiviisti kahvihuoneessa, että joku alkoi nimittää meitä Etsivätoimistoksi.

Etsivätoimistomme ratkaisikin Bodomjärven surmat - siis teoreettisella tasolla. Täysin teoreettisella tasolla päädyimme siihen, että ainakin vastaavissa olosuhteissa tehdyissä surmissa syyllinen olisi ollut henkiinjäänyt. Pohdittiin pitkään sitä, millainen on ollut henkiinjääneen surmaajaan selvityminen syyllisyydentunnoistaan. Minä olin valmis ajattelemaan, että "tehty mikä tehty" - ja neljä vuosikymmentä ovat jo rankaisseet tarpeeksi. Joten tarvitaanko enää yhteisön rankaisua ihmiselle, joka on koko elämänsä ajan kantanut syyllisyyttään ja sen kanssa ilta illan perään oppinut elämään? Aulikki, minua viisaampana - ja pohjalaisena naisena -  oli sitä mieltä, että asiaa ei ole selvitetty yhteisön kannalta, vaan se on yhä selvitämättä sekä sovittamatta - ja siksi rangaistus tarvitaan.

Selvitettyämme näin Bodomin asiat, siirryimme Kyllikki Saaren surmaan ja Kennydyn sekä Palmen murhiin. Kyllikki Saaren surmaa spekuloimme olettaen, että kirkkoherra oli teon takana. Motiivien tai tapahtumaketjun sijasta keskityimme pohtimaan kirkkoherran selviytymistä syyllisyydentuntonsa kanssa. Tulimme tulokseen, että jos se olisi ollut kirkkoherra, hän ei olisi selviytynyt vaan mennyt oman käden kautta hautaan. Spekuloimme myös, olisiko kirkon piirissä tiedetty asiasta enemmänkin, mutta yleisen edun nimissä vaiettu. Arvelimme, että mikäli kirkkoherra olisi ollut surmaaja, hänen henkilöhistoriastaan löytyisi muutakin samankaltaista käytöstä, kotimaassa tai lähetystyössä ulkomailla ollessaan.

Kennedyn murhaa emme ehtineet ratkaista, sillä Aulikki jäi osa-aikaeläkkeelle ja minä vaihdoin työpaikkaa.

Jarruvalo oli korjattu, joten Härkönen soitti ja käski tulla noutamaan auton. Hei hei, Bodom!

-------

Ps. "Jarruvalo palaa". Sellaiselta tuntuu minustakin, Espanjan vuoden jälkeen, aika ajoin. Että jarruvalo palaa.