Eilen Helsingissä naapurintyttö, 5 v, uteli minne menen ison laukun kanssa.
"Menetkö sinä YKSIN Berliiniin?" Rauhoittelin, että on minulla siellä ystävä.
"Asuuko se siellä?"
"Eikö se tule sieltä koskaan pois?"
"Minulla ainakin tulisi ikävä, jos minun ystävä ei koskaan muuttaisi takaisin."
"Hyvää matkaa Berliiniin!"
Kun olin jo kotipihan laidalla, pihalta kuului vielä
"Pidä huolta itsestäsi!"
"Älä eksy ilman kaveria!"
No, naapurin Ellille terveisiä, että nyt minulla on taas 11 uutta ystävää. Kielikurssiryhmämme nääs on täysi, kokonaista 12 henkilöä. Tänään sitten aloitettiin saksan alkeista ja vaikka total beginners olemmekin, tuntui aika moni kyllä jo osaavan peruusfraasit, lukusanat jne. Aamupäivä oli suloista kielten sekamelskaa kun yritettiin ihan vaan ensi alkuun ymmärtää keitä olemme. Korealaisia oli kaksi, molemmilla sama etunimi. "Olemme siskokset", toinen kertoi kun opettaja päivitteli, että teillä on sama nimi. "Mutta eihän teillä voi olla sama etunimi, Bang? Onko se siis sukunimi?"
Vain 12 tuolia luokassa ja kaikki käytössä, sillä ryhmämme on täysi. Samaan aikaan naapurisalissa aloitti toinen alkeiskurssi, täynnä sekin kaiketi. |
Hankaluuksia oli myös ymmärtää mistä tulet, mistä olet ja missä asut. Idi kertoi tulevansa Nigeriasta, mutta olevansa Kaliforniasta ja asuvansa Oxfordissa, Englannissa. Ja Arthur kertoi tulevansa Chilestä, mutta olevansa Belgiasta. Australialaistyttö taas kertoi tulevansa Melbournesta, mutta asuvansa Saksassa ja englantilainen asuvansa Berliinissä mutta tulevansa Skotlannista. Kun olimme näin onnistuneet sekoittamaan toinen toisemme ja opettajamme siitä, kuka mistäkin on tai tulee, ryhmän espanjalaiset palauttivat junan raiteelleen: toinen kertoi olevansa, tulevansa ja asuvansa Pamplonassa sekä toinen tulevansa, olevansa ja asuvansa Madridissa :D!
Siis 2 espanjalaista, 1 chilenbelgi, 1 nigerianjenkki, 2 korealaista, 2 brittiä, 1 venäläinen, 1 australialainen, 1 jenkki ja minä. Lomakielikurssi jatkuu arkisin klo 9-12.30, siis 4 x 45 min oppitunnit kahdessa pätkässä. Tuleepahan lomapäiville kivat aamupäivät kun tekee jotain säännöllistä...loppupäivä sitten onkin aina vapaa.
Matkalla kouluun osui silmiin tämä kaunokainen, vanha kunnon Trabant. |
Aloin heti ryhmämme ensimmäisen kokoontumisen jälkeen leikittelemään ryhmädynaamisilla huomioilla ja hetkillä: kuka ketäkin symppasi, kuinka ryhmä toimi, mitä tapahtui. Korealaiset sisarukset (kaksososet?) istuivat eri puolilla, mutta olivat muuten tietysti samassa veneessä. Englantilaiset, australilainen ja kalifornialaiset ovat yksi viiden hengen kieliryhmä. Kaksi espanjalaista, chilenbelgi ja minä puhuimme tauolla espanjaa. Venäläinen Gleb jää tästä jaosta ulos, mutta tämähän nyt oli vain kielijako. Minua jäi ihastuttamaan venäläisessä ja nigeriankalifornialaisessa heitä ilmiselvästi yhdistävä tekijä: rauhallisen laaja äly. Sitä oli molemmilla vaikka muille jakaa. Toisessa kalifornialaisessa, Milesissa, taas oli jotain muuta hauskaa - nopeaa huumorintajua tms. Kaikkineen ihan kutkuttava ryhmä, kiva taas huomenna tavata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti