Black Monday

Viime viikkoisen "Black Fridayn" alennusmyyntien siivittämänä aloitettiin työmaalla uusi viikko melkoisella "Black Mondaylla": YT-neuvottelujen irtisanomispäivällä. Aamupäivän ajan taisi itse kukin odotella puhelimen pirinää ja kutsua irtisanottavaksi. Joillakin puhelin pirisi, toisilla ei. Tunnelma oli kaikilla raskas ja ankea.

Päätin työpäivän punttisalille, hyvissä ajoin. Eipä siellä muita ollutkaan - paitsi neljä nuorta maahanmuuttajaa rautaa pumppaamassa. Aika mukavasti oli junioreilla suomi alkanut sujua - siitä onkin aikaa kun viimeksi puhuin kanssaan. Uusi kieli sujui jo niin hyvin, että saattoi keskustella. Kyselin kuulumisia, tutustuttiin ja vaihdettiin ajatuksia maailmanmenosta. Vuoden aikana oli opittu yhtä sun toista kielestä ja kulttuurista, kotiuduttukin jo. Vuoden takaiset pelokkaat ilmeet olivat kääntyneet hymyyn, nauruun ja iloon.

Tuskailin fysioterapeutin piirtämän ohjeen kanssa, että kuinka päin sitä vinotaljaa pitikään vetää, pyörällä kaatumisesta tärähtäneen olkapääni voimistamiseksi. Yhdessä tulkittiin ohjetta, hyvät neuvot sain kanssajumppaajilta. Siinä nuorukaisten hyväntahtoista jutustelua kuunnellessani ja liikesarjoja taiteillessani asettui maailmakin taas kohdilleen. Nuo ovat tulleet neljästä kolkasta maailmaa, kukin yksin tai kuka milläkin kokoonpanolla, alaikäisinä, sotaa ja väkivaltaa pakoon. Ja nyt sitten kuntosalilla iloisesti suomeksi keskustellen kavereiden kanssa kuntoilivat - kun muuta kaikille neljälle yhteistä kieltä ei ollutkaan.

Buen viaje a Barcelona!

Kaima perheineen matkustaa pikavisiitille Barcelonaan, ja kyseli mitä tehdä, mitä nähdä. Aina joskus joku muukin on minulta kysellyt Barcelonan vinkkejä. No, tässä jokunen:

1) Kävelyretki Joan Miron puistosta Joan Miron museoon  (Montjuicin kukkulalle) 2,6 km

Joan Miron puisto on pieni vihreä kaistale, jossa ei minun mielestäni mitään erityistä nähtävää ole, mutta siitä on helppo nousta Plaza de Espanan koilliskulmassa sijaistevan vanhan härkätaisteluareenan (nyk. ostoskeskus) ylimpään kerrokseen, jossa on ravintolamaailma ja kattoterasseilta kivat näkymät.

Plaza de Espanalta kävelee mukavasti Palau Nacionalin portaita ja liukuportaita ylös, kansallispalatsin terassille asti, ja siitä vielä rakennuksen taakse Montjuicin kukkulalle, jossa on urheilupyhättöjä ja mm. Joan Miron taidemuseo.
Alas pääseee joku samaa reittiä kävellen tai tietä myöten bussilla, tai näköalareittiä vaijerihissillä satamaan.

2. La Sagrada Familia ja Parc Güell

Barcelonan arkkitehtuuria ei voi sivuuttaa näkemättä Gaudin suunnittelemaa La Sagrada Familian kirkkoa. Suht samalla suunnalla on myös Antonio Gaudin suunnittelema puisto, Parc Guell.

3. Plaza de Catalunya, Las Ramblas - ja rannalle!

Toinen suuri plaza on keskusaukio Plaza de Catalunya, Katalonian Aukio, jonka ympärille sijoittuvat ostoskadut, El Corte Inglesin suuri tavaratalo, Las Ramblasin kävelykatu ym. Lähellä ovat myös Barcelonetan upeat hiekkarannat - joten ei muuta kuin simmarit mukaan ja kävellen Las Ramblasin rantaan ja playalle! Espanjalaiset viihtyvät rannalla läpi vuoden, ja suomalainen tarkenee uidakin kyllä. Iltapäivän tunteina aurinkoa paistaa yllättävän kuumana, ja playalla loikoilun voi päättää vaikkapa rantaraitin kalaravintolaan.

Edellisillä kolmella pärjää jo viikonlopun, mutta jos aikaa on enemmänkin, kaupungista löytyy kyllä nähtävää:

Jos olette viikon ajan siellä, suosittelen päiväretkeä joko pohjoiseen tai etelään, rantarataa pitkin. Kaupungin pölyt on kätevä karistaa hyppäämällä lähijunaan ja noin viiden euron lipulla pääsee reilussa puolessa tunnissa jo pohjoisessa esim.  Arenyes de Marin pieneen merenrantakylään, etelässä esim. Sitgesiin. Matkakin on mukava: junan ikkunoista aukeaa loputonta rantaa ja hiekkasantaa. Rantaradan kylät/ pikkukaupungit ovat mukavia esim lounaskohteina: menu del dia jostain paikallisesta restaurantesta/ comedorista 10 eurolla ja kulinaristinen matka katalonialaiseen keittiöön on alkanut...muistaakseni Menu del Dia on tarjolla klo 15.30 saakka, olisiko noin klo 12-13 alkaen..

Toki kaupungissakin riittää viikoksi nähtävää: esim. Barcelonatan ranta ihan Zoon eteläpuolella on laaja rantaraitti, jos ei ole vielä muuten saanut kävelykiintiötä täyteen. Zoo sijaitsee puistossa, joka on mukava myös, ja samalla reissulla näkee Riemukaarenkin, Triumf dÁrcin.

Itse en ole mikään nähtävyyksissä juoksija, mutta eittämättä La Sagrada Familia oli näkemisen arvoinen. Siitä viitisen korttelia koilliseen on erikoinen paikka: Sant Paun (Hospital de la Santa Creu i Sant Pau) entinen sairaala-alue, joka nykyään suojelukohteena toimii museona, vihreä keidas keskellä kaupunkia!

Kaupungissa on useampikin Sightseeing-bussiyhtiö, jonka reitillä syntyy hyvä yleiskuva kaupungista. Kerran olen sellaisessa ollut, ja se oli ihan mukava kokemus: bussista voi koska vaan jäädä pois, ja jatkaa taas kun siltä tuntuu. Kuulokkeisiin tuleva englannin/ruotsin/saksankielinen opastus on ihan hyvä tapa saada muutamassa tunnissa yleiskuva kaupungista.
Esim.: https://www.barcelonabusturistic.cat/en/informacio
Hotellit myyvät näihin lippuja/ tietävät tarkemmin.

Barcelonan kisoja 1992 varten ehostettu urheilukukkula Mont Juic on loistava paikka huoahtaa kaupungin sykkeestä - bussilla pääsee ylös asti ja urheilupyhätäissä on merkillinen oma rauhansa. Kävellenkin pääsee  ylös tai alas , osin pääsee jopa rullaportaita pitkin laskeutumaan Palau Nacionalille, joka muuten onkin aivan ehdoton nähtävä ilta-aikaan, jolloin tuo kansallispalatsi valaistaan värivaloin ja klassisen musiikin tahdissa alkaa suihkulähteiden vesi-urku-show..taisi olla päivittäin klo 22 tms, kannattaa tarkastaa aika! Ja se siis  on nähtävä Plaza Espanan suunnasta.

Toinen keskeinen Plaza on on Plaza de Catalaunya, jota voisi kai pitää kaupungin keskustana. Siltä merelle päin laskeutuu Rambla, turistien suosima kävelykatu. Se on kiva kulkea läpi ja ihailla kaikenmaailman katutaiteilijaa ja performanssia, illalla etenkin, mutta juuri sillä kadulla myös käsilaukut ja lompakot tarkasti tallella ettei tule yllätyksiä. Placa de Catalunyan alta pääsee muuten paitsi metroon myös lähi- ja kaukojuniin, esim. rantaradalle. Asema on nätisti maan alla! Placalla on myös hyvä turist-info.

Placa de Catalunyan vieressä komeilee paikallinen Stockmann eli kuuluisa  El Corte Ingles. Sen ylimmässä kerroksessa on suositeltava lounaspaikka, josta on upea panorama-näkymä kaupungin yli - suosittelen! Samalla syö tai kahvittelee lasiseinäisessä kahviossa/ ravintolan puolella ja ihailee maisemia. Kannattaa hakeutua ikkunapöytään.

Jos  katolinen luostari kiinnostaa, kokemuksesta uskallan suositella päiväretkeä Montserratin vuoristoluostariin. Matkaa on noin 1,5h Barcesta ja kulku on suht edullinen, kätevä ja helppo: junalla pääsee vaivatta lähiasemalle, josta vaihto (lukuisten oppaiden ystävällisellä avustuksella) "vetoketjuun" eli vuoristojunaan. Näkymät on huimat, sillä Montserrat kohoaa aika korkealle ja on siis muistaakseni noin 40 km Barcesta sisämaahan. Luostarin nähtävyys on Musta neitsytpatsas, jonka äärelle hurskaat katalaanit vaeltavat ainakin kerran elämässään jokainen. http://www.espanjasi.com/wiki/index.php/Montserratin_luostari

Pidän keskustan aluetta hyvin mukavana ja turvallisena, poliiseja on paljon ja turisteja myös. Vanha kaupunki eli Ciutat Vella on yleisnimike neljälle pienemmälle kaup.osalle: Raval, Barri Gòtic, La Ribera ja Barceloneta.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/3d/MapaBCN_Distritos01.jpg
Ne ovat siis Ramblan kävelykadun okealla puolella, pieniä vanhoja kujia ja toreja...pieniä hostelleja, ei loistohotelleja...ehkä niillä kujilla mieluummin kuljeskelee tosiaan päivällä ja majoittuu muualla sitten.

Kaupungin laitamilla on myös upea puisto Park Guell, josta näkee kauas, se kun on jo korkeammalla vuoren rinteessä. Kaupungissa on mukava kävellä, ja yksi vinkki: merelle päin on lievää alamäkeä.

Miljoonakaupungissa ruokaa saa koska van, mutta jotkut paikallisravintolat yhä noudattavat klassista aikatalua: klo 13-15.30 lounas "Menu del Dia", klo 21-23 Illallinen. Arkisin tarjottava Menu del Dia on siis "Päivän lounas", joka koostuu alkuruoasta (primer plato= ensimmäinen lautanen), pääruoasta (segundo plato, toinen laut.) ja jälkiruoasta (postre) sekä sisältää juoman (bebida) ja leivän (pan). Lounasaikaankin saa tilata a la cartesta (espanjaksi la carta, ääntyy kuten suomen sana "kartta") tai valita menusta, joka vaihtuu päivittäin ja jossa on aina 3-4 vaihtoehtoa valittavana alkuruoaksi, pääruoaksi ja jälkiruoaksi.   Espanjalaiset auttavat kielipulmissa, joten rohkeasti kokeilemaan!

Barcelonalaiset ovat tottuneita matkailijoihin. Oman hankaluutensa tuo asiointiin se, että katalaanikieli on monessa paikassa nostettu ensisijalle: ruokalistakin voi olla vain katalaaniksi (ainakin maaseudulla ja rantakylissä), mutta Barcelonassa saattaa olla katalaanin, espanjan ja englannin lisäksi saksaksikin! Menu del Dia on usein kirjoitettu ruokalistan väliin irtolapulla, sillä se tosiaan vaihtuu päivittäin - tai liitutaululle oven pieleen asiakkaita houkuttamaan.

Ja suosittelisin ainakin:

1. plato:
Gazpacho - kylmä tomaattikeitto
Salmorejo - sama ilmakuivatun kinkun höysteillä
Melon con jamon = erikoisen hyvä yhdistelmä ilmakuivattua kinkkua ja meloonisiivuja
Ensalada Mixta - tuore salaatti (salaatti, tomaatti, kurkku, joskus paprikaa/ maissia/ koristeena kananmuna tai tonnikalaa)
Paella Mixta - paella (Mixta = sekoitettu, eli voi olla mereneläviä tai coricho-makkkaraa yms)
Sopa del Dia = päivän keitto (lämmin)
Crema de verduras = "kasviksia kermassa" eli kasvisgratiinin tyyppinen lämmin pikkuannos 

2. plato:
Merluza - turskan sukuinen kala
bacalao - turska (vaalea, ruodoton)
dorado - ahvensukuinen hyvä kala
rosado = vaalealihainen melko ruodoton kala
atún = tonnikala
pez espada = miekkakala (vain vähän isoja ruotoja, helposti syötävä kala)
salmon=lohi
"pescado frito" = rasvassa uppopaistettu, usein monenlaista pikkukalaa
"a la plancha" = paistettuna (suosittelen!)
Pollo - kana
lomo -possun ulkofile
con patatas - (rasvassa keitettyjen) perunoiden kanssa
Barcelonassa kala on tuoretta, joten suosittelen!  Kalaa on usein tarjolla 2. platoksi, ja sitä voi kysyäkin: kala = pescado?[peskaado]
albondigas - lihapullat
ternera - naudanlihaa
pescado - kalaa
fritado/ frito - paistettu rasvassa

Postre:
cafe con leche = kahvi maidolla
cafe solo = kahvi mustana
té = tee
crema catalaña = katalonialainen paahtovanukas, tätä pitää keraan ainakin maistaa!
flan=vanukas
arroz con leche = suomalaisen joulupuuron makuinen pikkuannos "riisimaito"
helado=jäätelö
fruta = hedelmä (melon = melonisiivu, manzana = omena)
"Para beber?", kysyy tarjoilija "Juotavaksi?".
Aqua sin gas = vesi ilman hiilihappoa
Aqua con gas = hiilihappovesi eli kivennäisvesi
Vino tinto =punaviini(lasillinen)
Vino blanco =valkoviini(lasillinen)
Viini, joka tarjoillaan Menu del Dian hintaan kuuluvasti, on usein talon viiniä joltain lähiseudun viinitilalta/ isoilta tuottajilta. Ihan kelpo viinejä.
Pieni ruokalista-sanasto: http://espanjasi.com/blogit/reseptit/testi/

Tapaksia kannattaa myös kokeilla, niitä on tarjolla aamusta yömyöhään melkein jokaisessa ravintolassa/ kahvilassa.

Hyvä ruokakauppa on mm. Plaza de Espanan laidan pyöreässä entisessä härkäareenassa (Arena de Toros) 0-kerroksessa, ja ravintolamaailma ihan ylinpänä kattotasanteella. Ruokakaupat (supermercado) ovat auki 9-21, la 18 asti, su suljettu. Pullovettä on turvallisempaa juoda kuin hanavettä, ja sitä on kaikkialla myynnissä.

Siesta klo 13-17 näkyy siten, että moni pikkukauppa on silloin kiinni. Mutta sitten ne ovatkin auki taas klo 17-21.

Lentokentälle menevä / tuleva taksi ottaa supplementin eli muutaman euron ekstramaksun lentokenttäalueelle ajosta, joka tulee laskun päälle. Kuski sen lisää automaattisesti, taisi olla vimeksi matkan hinta kaikkiaan n. 25-30 e.  Busseja tulee lentokentältä suoraan Plaza de Espanan kautta Plaza de Catalunyalle, muutaman euron hinnalla pääsee joutuisasti keskustaan! Junalla pääsee Barcelona Santsin asemalle (kävelymatka Plaza de Espanalta), mutta juna-asemalle on hiukan pidempi kävelymatka lentokentällä.

Huomaa myös Katalonian itsehallinnon asettama ylimääräinen vero majoituspalveluihin, n. 0,50e/hlö/yö, joka sekin usein lisätään lopuksi vielä laskuun. Muuten pitäisi olla hinnat se mikä on ilmoitettu. Tippiä saa jättää jos tahtoo, esim. 5 % loppusummasta taksille ja ruokapaikoissa tai parturissa.

Että ei muuta kuin Hyvää matkaa, Buen viaje!

Italiaan

Matkanteossa parasta on sen suunnittelu.

Ja nythän onkin sopiva aika suunnitella jos lokakuisen syysloman matkaa, sillä työt alkoivat ja matkan suunnittelu on  mukava lupaus tulevasta. Lentoyhtiötkin tarjoavat huokeilla hinnoilla matkoja, kun on paria kuukautta aiemmin liikkeellä.

Tutkinkin taas lentotarjoukset huolella. Erilaisten hakusivustojen joukosta momondo.com ja halvatlennot.fi ovat vakiintuneet nojatuolimatkailuni suosikkisivustoiksi. Molemmat löytävät huokeita lentoja, useimmiten vaihdolla, jossa koneen lisäksi vaihtuu myös lentoyhtiö. Hinnat vaihtelevat päivän ja kohteen mukaan - joskus on halvempi lentää Lontoon kautta Lissaboniin kuin jäädä Lontooseen! Tosin Lontoosta on sanottava, että sinne on tällä haavaa aina edukkaita lentoja tarjolla, kunhan varaa ajoissa. Lontoosta sitä paitsi pääsee halpalentoyhtiöillä vaikka minne.

Monien mielenkiintoisten vaihtoehtojen joukosta valitsin kuitenkin Italian kohteeksi. Siellä uskoisi vielä lokakuussa tarkenevan hyvin, ja kun Rooman eteläpuolella en ole koskaan käynyt, on se sopiva kohdekin. Etelän syyslomaviikolla oli jo paljon lentoja buukattukin, hinnat nousseet ja vaihtoehtoisia matkapäiviäkin rajoitetummin, joten otin kiinni, kun halvalla sain!

Menolennoksi sain suomalaisen junalipun hinnalla yhdensuuntaisen suoran lennon Roomaan. Paluulennot taas järjestyivät niiin, että viiikon lopulla sitten aamupäivälento Sisilian Cataniasta Tukholmaan, josta 3,5 tunnin kulutua iltalento Helsinkiin. Tätä kiroittaessani väläthti mieleen, että kaipa ne molemmat ovat Arlandan lentokentälle/-ltä...täytyy tarkistaa!

Majapaikkani on kalustettu pikkukaksio Via dei Campanilla, kävelymatkan päässä Terminin juna-asemalta. 

Roomasta varasin samantien majapaikankin 3 yölle, sillä suurkapungissa mukava majapaikka löytyy parhaiten kun valitsee silloin kun on vielä mistä valita - tässä tapauksessa paria kuukautta ennen. AirBnB:n tarjontaa selaillessani tuli tutustuttua Rooman kaupunginosiinkin, julkiseen liikenteeseen jne. Muistaakseni Rooman Leonardo da Vincin kansainväliseltä lentokentltä tullaan junalla kaupunkiin, joten otin asunnon Terminin rautatieaseman lähistöltä. Siitäpähän sitä pääsee sitten jatkamaankin etelään parin päivän päästä - junalla luulisi pääsevän Italiassakin vauhdilla etelään...ellen sitten jääkin muutamaksi päiväksi Napolin seutuvillle.

Kokemukseni italialaisista on niin vertaansa vailla, että kielipulmia ei synny ja kaikki ratkeaa tuossa tuokiossa. (Yhteistä kieltäkään ei tarita, sillä italialainen kommunikoi kyllä!) Roomassa olen käynyt kerran, ja Bolognan ympäristössä toisen. Se Pohjois-Italian matka jäi tältä kesältä, joten josko sitten ensi kesänä kun on taas lämpimämpää pohjoisessakin. Mutta lokakuussa Roomaan ja Sisiliaan!

 

Lomallallaaa

Aivot narikassa - ja lomalla.

Cartagenasta matka jatkui tänään La Mangalle, josta löytyi sopuhintaan apartamentti. Paluun siirsin maanantai-aamulta 4.7. lauantai-illalle 2.7. ja Cartagenasta vuokrasin auton alle loppuajaksi. Pikku-Seat toi kivasti Cartagenasta La Mangaan, ja lauantaina sitten sillä saakin ajella Alicanten lontokentälle asti, jossa auto palautetaan saman firman officeen. Olipas se mukavaa...ajaa taas autoa!

Taidan suunnata lauantaina rauhassa Torreviejan kautta Alicanteen, sillä mikään kiire minulle ei ole: norskilento lähtee vasta klo 18.25 ja on tuttuun aikaan 23.35 Hki-Vantaalla. Vaikka pyöräiltyä tuli eilenkin, on jo ikävä omaa fillaria, jolla saa huristella kesäillan valossa himaan!

Ainutkertaaisen upea La Manga de Menor, kartasta löytyy Alicanten alta..

Espanjalaisen puhelinliittymäni (pre pago eli pre paid) kävin päivittämässä hiukan uudenpaan: ostin halvimman älypuhelimen, joten nyt kulkee netti taskussa Espanjassakin paikallisilla hinnoilla. Espanjaa on kyllä tullut puhuttua kiitettävän paljon, huomaa itsekin kuinka se on taas aktivoitunut tässä kieliympäristössä. Kiitos tästä lankeaa toki tuttavilleni Fidelinalla ja Robertille, joiden kanssa olen liki  jokaisena Cartagenon päivänä ollut tekemisissä. Cartagenassa ei juuri englantia kuullut - vaikka turisteja onkin jonkun verran, saattavat he olla kyllä espanjalaisiakin pääosin.

La Manga sen sijaan on tuttua kansainvälistä lomarantaa: täällä taitaa kuulla kaikkia kieliä. kelitkin ovat niin kohdollaan, että ei ku ulos aurinkoon! Hasta pronto, Finlandia! 

Cartagena, Murcia

Cartagenan viikon suunnittelu oli mukavaa, mutta aina jotain asiaa googlatessa unohtui sanan Cartagena perästä "España", ja tulokset olivatkin sitten Kolumbian samannimisestä kaupungista - polkupyörävuokrauksesta alkaen. Asunto kuitenkin tuli varattua oikeasta Cartagenasta, ja ystävällisen vuokraemännän veli poikansa kanssa odotti sovittuna aikana ovella. Junat tulivat ajallaan ja matkakin meni mukavasti. Espanjan pitkillä junamatkoilla se, että kahvilavaunussa ei olekaan penkkejä, tuo mukavaa vaihtelua istumiseen!

Asunto vasemmalla, rautatieasema oikealla 1,7 km päässä. Niiden välissä alhaalla satama. Sataman yläpuolella vanha kaupunki Casco antiquo. 

Cartagenan asunto tuntui heti mukavan kodikkaalta. Pyykit pyörimään ja ruoka tulelle. Perjantaina tapasin tuttujani,jotka veivät heti kävelyretkelle kaupungin nähtävyyksiin. Niistä kuuluisin taitaa olla El Teatro Romano, hyvin säilynyt roomalainen teatteri:

Kelit ovat kohdillaan, joskin siestan aikaan on niin kuuma, että on parempi mennä kotiin ilmaistoituun tilaan. Maastomuodot ovat kumpuilevat tässä kolkassa Murciaa: Cartagenan ympärillä kohoaa komeat kukkulat. Ei siis ihme, että tähän mrenlahteen aikoinaan roomalaiset kaupungin perustivat  -  ja että heti kaupungin kyljessä on NATO-maa Espanjan valtava sotilasalue laivastosatamineen kaikkineen.

Mukava pikkuinen uimaranta löytyy 2 km päässä keskustasta: Cala Cortina. Sielläkin tuli jo käytyä uimassa, kuten paikallisessa uimahallissakin.

Cala Cortinan playa. 

Kaupunkia halkoo samanlainen kävelykatu-ostoskatu kuin Sevillassakin. Sitä myöten viistosti viettäen laskeutuukin sopivasti kaupungintalon aukiolle, josta löytyy paitsi Turisti-info myös sisäänkäynti El Teatro Romanoon ja sen näyttelysaleihin.

Kaupungintalo, jonka kivijassa turisti-info ja aukion vastakkaisella puolella melko huomaamaton sisäänkäynti El Teatro Romanolle: aluksi näyttelysaleihin, sitten liukuportaita maan alta raunioille ja lopulta paikanpäälle.

Junamarathon

Atzavaran sisäpihalla kaikui eräänä iltana lattarirytmit, kun Yolanda kolumbialaissyntyinne mies sisarensa ja tämän kuubalais- sekä kolumbialaisystävien kanssa soitti salsaa.

Huomenna keskiviikkona aion tehdä junassaistumisen Espanjan ennätyksen: aamusta iltaan. Valittavana oli joko kukonlaulun aikaan tunnin bussiyhteys El Pratin lentokentälle, jossa parin tunnin odotus, reilun tunnin lento Alicanteen, josta juna-asemalle jollain, jossa parin tunnin odotus, josta parissa tunnissa junalla Murciaan, jossa parin tunnin odotus, josta tunnissa Cartegenaan..tai: junalla alusta loppuun.

Valitsin viimemainitun, sillä olen koko menneen työkevään suhannut minuuttiaikataululla paikasta toiseen jos kolmanteenkin. Alkoi ykskaks jo ajatuskin stressata laukun viilaamisesta taas lentokuntoon, odotteluista, vaihdoista jne. Ja taas ajatus rantaraittia porhaltavasta merimaisemajunasta tuntui niin virkistävältä, helpolta ja mukavalta, että sinähän sitä voi vaikka kallistaa penkkiä, sulkea silmänsä ja ottaa kunnon päuväunet.

Noh, huomenillalla olen viisaampi sanomaan, kannattiko.

Klo 10.00 tai 10.19 Callesta lähtevään lähijunan täytyy ensin loikata, että ehtii lounaan Barcelona-Santsilla syödä ennen matkaa. Yksi ainoa junanvaihto - ilmeisen mukava sellainen happihyppely - on luvassa Murciassa. Espanjlaisjunassa on kyllä kahvilavaunu, mutta koska kysyntää ei ole, ei ole tarjontaakaan: spanski ei mikrolihapullia syö.

Cartagenassa olen sitten puoli yhdeksän maissa illalla. Junaan on päiväunien lisäksi suunnitteilla yksi etätehtävä, sillä aloitin taas toukokuussa uudet opinnot, joihin liittuen kesän aikan tulee tehdä muutama isompi etätehtävä. Materiaali on kannettavalla, joten sitä urakoiden...työpäivä tiedossa.

Kolmio keskustassa

Cartagenasta varasin AirBnB:n kautta kaupunkiasunnon, jossa ei ole nettiä. Saattaa tulla siis nettilomaa myös. Olin aluksi aikonut viipyä Cartagenassa vain 4 yötä, mutta AirBnB-asuntojen tarjontaa tutkaillessani kävi niin, että pienet yksiöt kaupunginlaidalla asettuivat samaan hintaan kuin yksi nettiyhteydetön keskustakolmio. Uskoakseni netin saa vaikka pre paidina, joskin lähistöltä löytynee nettiyhteyden tarjoavia kahviloitakin. Ja kun oikein hartaasti ja kauan tuon keskustakolmion ilmoitusta tutkailin, huomasin espanjankielisen tarjouksen "koko viikko -33%". Samalla rahalla siis itse asiassa olisikin kokonaisen viikon - joten kaupat tuli.

Asunnon omistaja, Esther, lupasi odottaa asunnolla, joten taidan vetää lentolaukkuni taksiin Cartagenassa ja hurauttaa tuon parin kilometrin mtkan taksilla, ehtiäkseni piipahtaa ruokakaupassakin ennen sen sulkeutumista. Googlen karttapalvelu onneksi esitteli jo lähikaupatkin - ihan kadun toisella puolella, 21.30 asti avoinna.

Tämmöisiä suunnitellessa on mennyt aamupäivä Yolandan lomaparatiisi Apartaments Atzavarassa (kuva alla).

Toissailtana Calellan kirkkoaukiolla, Plaza de l´Esglésialla (kuten se katalaaniksi kuuluu), esiintyivät kansantanssiryhmät ympäri Eurooppaa. Muutama kännykuva niistä, piemenevässä illassa:

Calellan turistihistoriaa

Calellan museossa oli meneillään näyttely turismin historiasta - ja eritoten Calellan kehittymisestä turistikaupungiksi. Yolanda oli minulle kyllä katsonut yhden näytelmänkin valmiiksi, mutta keksi sitten asiaa ehdotettuaan että pahus, sehän onkin katalaaniksi! Se vielä sattui samalle illalle Espanja-Turkki -futismatsin kanssa, joten päädyin teatterin sijasta museoon. Museossakin riitti äimisteltävää:

Museo sijaitsee vanhan tehtaan kivijalassa. Tehdas on muutenkin kunnostettu kulttuurikeskuskeksi, ja sen ylemmistä kerroksista löytyy musikkiopistoa, teatterisalia, kielikoulu ym. 

Vanhat matkailumainokset eli julisteet veivät viime vuosikymmenille. Näyttely opasti nykymatkailun saaneen alkunsa 50-luvulta alkaen.

Calellassa sotien jälkeen alkoivat viihtyä etenkin saksalaiset, joilla oli kansallinen tarve toipua sotavuosien häpeästä. 

Ennen kansainvälistä turismia Calella oli kuitenkin jo katalaanien rantakohde, jossa kalastettiin ja vietettiin rantaelämää. Siitä ja muusta Calellan elämäätä oli ihan kiintoisa mustavalkovalokuvien näyttely:

Lomamoodi

Calellassa alkoi tuntua lomalta, viimein ja vihdoin! "Kesämökki" eli huoneisto 303 odotti samanlaisena kuin ennenkin. Yolandan kolumbialaissyntyinen mies kyllä kertoi laittaneensa kylppäriin uuden lavuaarin ja entranneensa hiukan keittiötä, mutta kesämökin rauha ei siitä ollut häiriintynyt.

Alkuun loistava lämmin salaatti: salaattipedillä lämmitettyä vuohenjuustoa ja palanpainikkeeksi hyvää talon punaviiniä.

Kävin heti lounaalla naapuriravintolan upealla terassilla, Ca de Nurissa. Rannallekin ehdin. Illalla odotaa futismatsi espanja-Turkki. Taidan mennä sen tuonne espanjalaisravintolaan katsomaan ihan van tunnelman vuoksi.

Atzavaran naapurileipomon väkikin on tullut vuosien saatossa tutuksi. Muuttuvassa maailmassa katalaanileipomo pysyy ja paranee: siestan aikaan klo 13-17 ovat ovet tiukasti lukossa, mutta klo 17 taas palvellaan. Sortimentti on laaja.

Välimeren aalloissa tuli taas uitua ja rannalle lekoteltua. 

Viimekesäisen Baskimaan reissun aikana tutustuin "gulassiin" eli Baskimaassa yleiseen merenelävistä valmistettuun lisukkeeseen. Lohen  ja pinaattipedin kanssa maistui mukavasti! 

Laiska tiistai

Arkkitehti Gaudin luomus tämäkin.

El Cortes Inglesin näköalaravintola tavaratalon 9. kerroksessa oli luopunut lounaasta, ja tarjoaa nyt läpi päivän erilaisia katalaanikeittiön perinteisiä annoksia. Paella maistui. Näköaloissakaan ei ole moittimista.

Majapaikkani sijaitsee niin keskustassa, että edes ruokakauppaa ei ole kolmen korttelin säteellä. Olen keskellä Barcelonan äveriästä ostoskatualuetta, jonne pääsystä moni putiikki vain unelmoi. Ruokakauppaan pitää lähteä kauemmas. Saman alueen hotellit ovat hinnakkaita, nelinkertaisissa hinnoissa AirBnB-yksiööni nähden. Onneksi asunto on hyvin hljainen, vaikka keskustassa ollaankin. Mieli tekee jo kuiyenkin kesämökkirantaan, Calellaan, Yolandan huippusiistiin ja leppoisaan lomaparatiisiin, jossa ei ole kiire minnekään, ja jossa aina nukunkin niin kuin lapsi.

Barcelonaan

Lomille lomps! Vuelingin iltalento VY8549 vie Barceen. Lähtöselvitysjono matelee, joten on aikaa naputella tähän pieni päivitys, kännykästä. Lentokin lähtee puoli tuntia myöhässä, joten ehdin syömään kiireettä. Ja aurinkoisessa säässä fillari toi lentoasemalle. Hyvää kesää ja lomaa!

Edit 14.6.: Terminaali 1:n eteen jäi fillari. Eiköhän se siinä pysy. Matka kotoa lentokentälle on oikea luontopolku: Herttoniemen metsien läpi Viikin pelloille, Vantaanjoen vehreää vartta Vantaan Pyhän Laurin kirkon viereltä lentoasemalle. Ja vaikka lento lähtikin tunnin myöhässä, Barcelonaan saavuttiin vain puolisen tuntia jälkijunassa. 

Eurooppa junalla

Sevillan vuodestani alkaen minua on kiinnostanut Euroopan raideliikenteen kehitys: EU-tasolla on tehty päätös Euroopan raiteistamisesta niin, että alle 1000 km lennot vähenisivät suurnopeusjunayhteyksien ansiosta. Sevillahan sijaitsee yhden tällaisen luotijunareitin varrella: Madridiin suhahtaa AVE:lla alle 2,5 tunnissa, vaikka matkaa on sen 500 km. Kun matka alkaa kaupungin keskustasta ja päättyy kaupungin keskustaan, on se lentoyhteyttä selvästi nopeampi. Ei tarvitse suunnitella lentokenttäkuljetuksia tai varata kahta tuntia lähtöselvitykseen, sen kun vain kävelee junaan. (Tosin luotijuniin laukut kyllä läpivalaistaan, joten paikalla on syytä olla hyvissä ajoin, vaikkapa puolisen tuntia ennen lähtöä.)

Lue lisää: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suurnopeusjuna

Edelliseen liittyen tutkailin hiukan karttaa. Kaukanahan tässä ollaan, täällä Suomen perukassa. Täältäkin tosin pääsisi raiteille ihan mukavasti, vaikkapa yölaivalla Tukholmaan, josta voi nousta nopeaan junaan ja 5 tunnissa - ilman vaihtoa - Köpikseen. Ravintolavaunussa voisi käydä syömässä hyvän lounaan, ihailla Etelä-Ruotsin maisemat ja Juutinrauman sillan -  ja vaikkapa kävellä kerran junan päästä päähän. Nettikin toki löytyy, joten voihan sitä surffailla netissäkin ruotsalaisen junayhtiön tarjoamana palveluna. Ja tosiaan: keskustasta keskustaan. Ja aikuisen normihintainen lippu ei maksa kuin halvimmillaan 20 euroa! Ykkösluokassa pitäisi pulittaa 80 e, mutta eiköhän nuo Ruotsin uudet modernit junat ole kakkosessakin laatua ja priimaa.

Köpiksessähän ihminen viihtyy mainiosti muutaman yön, joten seuraava junailu voisi viedä 5 tunnissa Hampuriin, ilman vaihtoja sekin. Keskustasta keskustaan. Ei odottelua lentokentällä, vaan jaloittelua junassa ja maittava lounas! Ja Hampurissakin riittää näkemistä pariksi päiväksi. Ja avot, siitä se sitten vasta alkaakin: suunopeusjunien eurooppalaiset reitit. Viidessä tunnissa hurahtaa Hampurista Frankfurtin, Pariisiin, Amsterdamiin jne. Berliiniin pääsee alle 2 tunnissa. Ja jos yöjunaan ottaa makuupaikan, aamulla voikin nousta junasta aamiaiselle Venetsiassa, Barcelonassa tai melkein missä vaan!

Tämä pitää laittaa korvan taa, mahdollisuudet lisääntyvät vuosi vuodelta kun junayhteyksiä kehitetään.  Aikatauluja voi hakea saksalaisen valtion rautatieyhtiön Deutsche Bahnin sivuilla: http://www.bahn.de/p_en/view/index.shtml

Madre mia, Madrid!

Kotisohvalta on kiva muistella viime viikon matkan viimeistä etappia, kolmipäiväistä vierailua Madridiin. AirBnB:n kautta vuokraamaani asuntoa ei löytynyt vaikka kuinka haravoin annettua osoitetta. Ei auttanut kuin soittaa omistajalle, joka antoi kännynumeron "para la chica que lo limpia", asuntoa siivoavalle tytölle. Puhelu Natalylle auttoi: sain hyvät ohjeet mukavan selkeällä venezuelan espanjalla, jota yhdessä kolumbian espanjan kanssa pidetään ääntämykseltään puhtaimpana espanjan kielenä.

Ja voi, venezuelalainen Nataly oli niin miellyttävä, huumorintajuinen, sydämellinen. Oli kiiruhtanut toiselta puolelta kaupunkia avaintani luovuttamaan, ja kiire oli seuraavaa asuntoa siivoamaan. Allekirjoitettiin vuokrasopimus ja sovittiin mutkattomat lähtöaamun avaimenpalautukset: jätä avaimet tuohon ja tuohon, vedä ovi perässäsi kiinni ja hyvää kotimatkaa!

Kun reissua oli jo takana viikko, päätin pitää viikonloppuvapaan. Olen ihan tarpeeksi matkustellut, joten minun ei enää tarvitse juosta kieli vyön alla nähtävyyksissä. Kun siltä alkoi tuntua, pidin vapaaviikonlopun. Madridkin on nähty, joten loikoilin himassa, pesin vähän pyykkiä ja keräilin voimia: ensi viikko on taas työviikko.

Lauantai-illalle sattuneen El Clasicon eli F.C. Barcelonan ja  Real Madridin klassikkopelin menin kyllä lähikuppilaan seuraamaan. Pelihän oli Barcelonassa, mutta madiridilaiset kokoontuivat telkkareiden ääreen, mieluusti muiden seuraan. Jokaikinen Palos de la Fronteran paari, kuppila ja oluthuone oli täpötäynnä. Ja voi sitä riemua, kun Madrid teki 2-1 maalin! Ja sitä pettymystä, kun tuomari hylkäsi maalin! Ja kun lopuksi Madridin voittomaali 2-1 tuli, alkoivat juhlat!

Toinen viikonlopun  katsojakokemus oli teatterista. Kävin katsomassa perjantaina ensi-iltansa saaneen näytelmän  Así que pasen cinco años,  Valle Inclánin teatterissa Lavapiesin kaupunginosassa. Tuttavani Jeronimo, jonka kurssille osallsituin jokunen vuosi sitten Cantabriassa, oli näytelmässä varsin komeassa roolissa - ja hyvin fyysisesti vaativassa! Ihastelin pian viisikymppisen Jeronimon eli Titon lavatyöskentelyä: korkeita hyppyjä, kuperkeikkoja, tanssia - ja hengästymättä puhetta.

Jeronimo kuvassa oikealla.
Foto Copyright 2016: http://cdn.mcu.es/espectaculo/asi-que-pasen-cinco-anos/

Museo ja luostari

Fillaroin Isla de Cartujalle, Guadalquivirin joessa sijaitsevalle saarelle, jossa on Sevillan nykytaiteen museo (vai mitä se Museo contemporeáneo onkaan suomeksi?), vanhassa Cartujan luostarin rakennuksissa. Esillä oli neljä eri näyttelyä: nykytaidetta ja keskiaikaista - osittain myös rinnakkain aseteltuina näyttelyinä, käymässä keskustelua keskenään viidensadan vuoden ikäerosta huolimatta!

Taiteen lisäksi ihailin vanhan luostarin tiloja - kyllä niissäkin maurilainen rakennustaide taitaa heijastella:

Patsaat ovat 1500-luvulta, maalaukset 2000-luvulta.

Yhdessä neljästä näyttelystä ol valokuvakollaaseja 1950-luvun Andaluciasta.

Huomenna matka jatkuukin luotijuna AVElla klo 10.45 Sevillasta alle 3 tunnissa Madridiin, n. 500 km päähän. Sinne sovinkin asunnonluovutuksen klo 14. Asunto on sekin AirBnB:n kautta vuokrattu, ja sijaitsee ihan kävelymatkan päässä Atochan rautatieasemalta, jonne AVE saapuu. Samassa kaupunginosassa on myös teatteri, jossa on huomenillalla ensi-ilta näytelmästä, jossa ystäväni Jeronimo Arenal näyttelee. Näytöksiä on myös lauantaina ja sunnuntaina. Jeronimon kanssa olemme alustavasti sopineet tavata viikonloppuna, mutta suurehkolla varmuudella aion mennä johonkin viikonlopun näytöksistäkin. Ensi-iltaankin näyttää olevan toistaiseksi muutamia hajapaikkoja vapaana, mutta en ole ihan vakuuttunut siitä, riittäkö käsimatkatavaroihin varaamani asustus Espanjan pääkaupunkiin teatterin ensi-iltaan. Jos olisin tiennyt tämän loistavan sattuman - ensi-iltamahdollisuuden - olisin varautunut vähän toisin. Yritin näet sopia Jeronimon kanssa tapaamista, mutta hän kertoikin ollensa jo kuukauden Madridissa, palanneensa ohjaajasta siis ainakin yhden näytelmän verran näyttelijäksi.

Al-amedalla, eli Alameda Herculeksella on tarennut.

José Mariakin kutsui teatteriin - tai tarkemmin sanottuna katsomaan heidän läpimenoaan, sillä ensi-ilta on kahden viikon päästä. Jouduin sen nyt jättämään väliin, sillä en kerta kaikkiaan jaksanut. Harmittaakin hiukan, olisi ollut mukava tavata José, mutta toiste sitten. Se ei nimittäin olisi ollut Sevillassa vaan pueblossa, ja alkoi tuntua että en sille matkalle nyt kuitenkaan tästä taivu.

Nämä värit, nämä Andalucian värit...

Muutaman tutun olen tavannut - sellaisten isojen andalusialaisten syleilyjen saattamana. Ja muuten olen vaan nautiskellut Appelsiinikaupungin ilmapiiristä. Se on hyvin erityinen. Sevillan lisäksi tunnen aivan toisenlaisenkin Espanjan: Katalonian. En tiedä kummasta pidän enemmän - ne ovat niin erilaisia keskenään.

Huomenna Madridiin, jonne onkin luvattu yön alimmaksi lämpötilaksi +2 ja päiän ylimmäksi + 13, voivoi ja oi oi...Adios y hasta pronto!