Tasan viisi vuotta sitten asuin lukuvuoden Sevillassa. Ensimmäisen viikkojen jälkeen aloin kaipailla suomalaista seuraa, mutta netistä ei löytynyt vihjeen vihjettä siitä, että suomalaisia Sevillassa olisi. Kunnes sitten eräänä päivänä joku oli luonut Facebookiin ryhmän "Suomalaiset Sevillassa". Liityin siihen heti. Meitä taisi olla aluksi kuusi, sitten jo kymmenen, pian 14. Kokoonnuimme yhtenä iltana sitten Alameda de Herculeksella, keskellä parasta Sevillan vanhaa kaupunkia. Söimme jonkun tuomaa salmiakkia, puhumme suomea suu vaahdossa, nauroimme ja iloitsimme maanmiesten yllättävästä seurasta. Ilta oli iloinen, tuntui niin hyvältä kun oli löytynyt samassa kaupungissa asuvia suomalaisia.
Olen jatkanut kuulumistani samaan Facebook-ryhmään. On ollut hirmu kiva seurata sitäkin kautta Sevillan kuulumisia. Viidessä vuodessa ryhmä on kasvanut niin, että nyt siinä on - eilen liittyneen uuden tulijan jälkeen - jo 98 jäsentä! Suuri osa meistä lie minunkaltaisiani, vuoden Sevillassa olleita. Kaikesta pätellen paikan päällä asuvia kuitenkin on toistakymmentä, ehkä enemmänkin. Uusin tulokas kertoi olevansa Huelvassa asti, noin 90 km Sevillasta länteen. Kertoi pelaavansa siellä nyt ammatikseen jalkapalloa, ja kaiken sujuvan mukavasti, treenejä olevan paljon, ja ihmisten olevan mukavia. Mutta että jos joku suomalainen joskus tahtoisi, voisi mieluusti tulla Sevillaan joku päivä, lähteä vaikka kahville, puhua suomea. Ai ai, paukahti miljoona muistoa mieleen! Been there, done that! Sevillan suomalaiset heti toivottivat provinssin reunalle asettuneen uuden tulokkaan tervetulleeksi - näyttivät jo sopivan ekaa tapaamistakin.
Ikävä iski.
Tosin...eihän siihen enää ole kuin 9 viikkoa: reilun viikon mittainen matkani Sevillaan, pääsiäisviikolla. Ehkäpä tästä pitäisi jo alkaa sitä majoitusta...ja junalippuja Malagasta Sevillaan..ai ai kun tuntuu hyvältä!
